Tikkuripaita ja Korsnäsin paita


Kutimen historiaa

Neulontataidolla tiedetään olevan kansainväliset juuret, mutta sen tarkkaa syntyhetkeä on vaikea määritellä.Ensimmäiset neuletyöt ovat peräisin egyptiläisiltä taitajilta. Arabien mukana neuletaito levisi Eurooppaan ja vesiteitse taito kulkeutui Pohjoismaihin. 1600-luvulla neulominen omaksuttiin Lounais-Suomessa, josta se levisi muualle Suomeen.  Ensimmäisiä neuletöiden tekijöitä olivat Naantalin nunnaluostarin nunnat, jotka valmistivat kudintöitä ansiokseen ja opettivat neuletaitoa eteenpäin. Varhaisimmat neuletyöt tehtiin neulalla neulomalla eli kinnasneulatekniikalla.

Villaneuleet soveltuivat hyvin Pohjolan ilmastoon ja sen takia villasta tulikin yleinen asustemateriaali. Neulepaidat olivat  suosittuja etenkin rannikkoseuduilla ja kalastajien keskuudessa. Neuletöihin tarvittava materiaali oli helposti saatavilla. työt valmistuivat omien lampaiden kehrätyistä luonnonvärisistä tai kasvivärjätyistä langoista. Teollisesti valmistettuja lankoja alettiin käyttämään vasta 1900-luvun alun jälkeen. Neuleissa käytetyt työvälineet oli valmistettu luusta, puusta tai metallista. Varhaisimmat neuletyöt olivat tasomaisia, kahdella puikolla neulottuja. 

Neuloen valmistettiin pitkiä ja lyhyitä sukkia, sekä käsineitä. Sukkien sekä käsineiden ja myöhemmin villapaitojen kuvioiden ornamentiikka omaksuttiin muista tekstiileistä. Neuleissa käytetyt kuviot olivat enimmäkseen geometrisia tai kasvikunnasta saatuja. Kirjoneuleissa käytettyjä koristeaiheita olivat erilaiset ruudut, ristit, polviraidat, hannunvaakunat, kannuksenpyörät, elämänpuut, täpläkuviot, ässänväärät ja kukat.  Muutamilla alueilla, kuten rannikkoseudulla oli tapana vanuttaa neulotut tekstiilit.

Suomessa perinnepaidoiksi ovat muodostuneet 1800-luvulla Pohjanmaan rannikkoseudulla tehdyt Vöyrin ja Pirttikylän samantyyppiset neulepaidat sekä Korsnäsin paita. Suomalaisia perinnepaitoja ovat myös tikkuripaita, jussipaita ja Ruotsista lähtöisin oleva revontulipaita.


Tikkuripaita

Tikkuripaita kuuluu suomalaisiin perinneneuleisiin. Tämä neulepaita on lähtöisin Pohjanlahden rannalta.  Näitä yksivärisiä, pintakuviollisia villapaitoja neulottiin Lohtajalla ja Hailuodon saarella.  "Luotolaisiksi" kutsuttuja paitoja myytiin Oulun ympäristössä. Neulominen muodostuikin tärkeäksi tulonlähteeksi paikallisille asukkaille. Tikkuripaidat neulottiin luonnonvärisistä pässinpökkimistä villalangoista, joista niitä valmistetaan edelleen.
         Paidan pystyraitaneuleiset hihat ja runko-osa valmistetaan  pyöröneuleena. Miehustan yläosassa kaulan edessä on koristeellinen ruutuneule, jota kutsutaan kaupungiksi tai västäräkiksi. Pääntienhalkio voi olla keskellä edessä tai toisessa olkasaumassa. Halkio viimeistellään virkkauksella. Tikkuripaitaan voidaan neuloa pyöreä pääntie tai pystykaulus. Paidan erikoisuutena voidaan pitää selän kiilamaisia levennyksiä sekä kyynärpään kavennuksia. Nämä yksityiskohdat yhdessä paidan perusosan kanssa takaavat käyttömukavuuden.
          Tikkuripaita oli miesten arki- ja työpaita, jota pidettiin niin kalastettaessa kuin metsätöissäkin. Hyvin istuva paita oli työskennellessä miellyttävän tuntuinen. 


Korsnäsin paita

Korsnäsin paitoja on tehty Etelä-Pohjanmaalla 1800-luvun puolivälistä lähtien. Tässä koristeellisessa ja kuviollisessa villapaidassa on yhdistetty neuletta ja virkkausta harvinaisella tavalla. Paitoja on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle.
          Paidan valmistuksessa käytetyt tekniikat ovat kirjoneule ja -virkkaus. Kiinteillä silmukoilla kirjovirkattuja osia ovat puseron helma ja miehustan yläosa sekä hihojen molemmat päät. Puseron muut osat ovat sileää neuletta. Korsnäsin paita valmistetaan pyöröneuleena. Ennen pyöröpuikkoja neulomisessa käytettiin sukkapuikkoja, mikä on mahdollistanut ryhmätyönä neulomisen. Paidan valmistaminen aloitettiin helman virkatusta osasta, josta poimittiin silmukat neulottuun osaan. Usein kirjovirkattujen osien valmistaminen oli taitavan mestarin vastuulla.  Korsnäsin paidan valmistuksessa käytettiin villalankoja, mutta kuvioihin saatettiin yhdistää puuvillalankoja. Kesäpaidat syntyivät puuvillalangoista.
          Vanhimmat Korsnäsin paidat ovat kuvioiltaan yksinkertaisempia ja niiden virkatut osat ovat kapeampia kuin uusimmissa. Taidokasta kuviointia ja kirjavia värejä käytettiin pääasiallisesti virkatuissa osissa. Suurimmat kuviot virkattiin paidan helmaosaan. Kuvioaiheina käytetään geometrisia kuvioita (risti, tähdet, neliä), kukka- ja kukkapuuaiheita sekä muita kuvioita, kuten ässänväärä, tanssivat tytät tai tiimalasi. Paidan päävärit ovat punainen ja valkoinen. Virkattujen osien pohjavärinä on punainen ja yleisimmät kuvioiden värit ovat vihreä, keltainen, valkoinen ja sininen. Neulotun osan pohjavärinä on valkoinen ja täpläkuviot ovat puna-sinisiä tai puna-vihreitä.
          Korsnäsin paitaa on käytetty pyhä- ja juhlavaatteena. Nuoret miehet saattoivat saada paitoja sulhaslahjoiksi morsiamiltaan. Lisäksi paitoja teetettiin mestareilla. Pääasiassa Korsnäsin paita oli miesten asuste, mutta varakkaimmissa taloissa sellainen saattoi olla myös naisilla. Korsnäsin paita oli osa asukokonaisuutta, johon kuuluivat paidan ohella pitkät sarkahousut ja raidallinen liivi.


Historia

Suomen Käsityön Museo

Lähteet

Almay, M. Luutonen, M. & Mitronen, K. 1993. Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Tammi. Helsinki.

Haavisto, E. 1947. Sata kansanomaista kuviokudinmallia. WSOY. Porvoo.

Lind, V. 1983. Perinneneuleita. Gummerus. Jyväskylä.

Luutonen, M.1987. Korsnäsin paidat. Suomen Kotiteollisuusmuseon monisteita 3.

Kuvat
Suomen Käsityönmuseo/ Chan, Hautala
Kotialbumi/ Talves
Tilkut & piirrokset/ Pitkänen, Talves 


AP & MT


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!