Mikä on muinaispuku? Puvut Sanasto
Muinaispukuihin liittyviä tehtäviä Kokeile muinaistekniikoita

MIKÄ ON MUINAISPUKU?

Muinaispuvut ovat hautalöytöjen pohjalta tehtyjä pukujen ennallistuksia eli rekonstruktioita. Pukuja on käytetty viikinki- ja ristiretkiaikana noin 1000–1200-luvuilla. Haudoista on löytynyt kankaiden jäämiä, koruja tai niiden osia sekä työkaluja. Esihistoriallisella ajalla uskottiin, että vainajan mukaan tuli laittaa kaikki, mitä hän tarvitsisi tuonpuoleisessa. Tämän vuoksi hautoihin laitettiin usein myös eväsruokaa astioissa ja miehille myös aseita.

Pronssihome ja pronssikorujen erittämät metallioksidit edesauttoivat kankaiden säilymistä. Pellavajäänteitä ei ole juuri lainkaan, koska pellava säilyy huonommin kuin villa. Villasta onkin paljon jäännöksiä erityisesti pronssikoruilla koristelluista vaatteista.Hautalöytöjä on tehty pääasiassa naisten puvuista, joissa oli paljon pronssikoristeita. Miesten pukuja ei koristeltu niin runsaasti, mutta joitakin löytöjä on tehty mm. Eurasta ja Köyliöstä, jossa miesten puvuissa on käytetty pronssikoristelua esim. vöissä ja viitoissa.Hautalöytöjen perusteella on tehty päätelmiä, että muinaispuvut kuvaavat rautakauden varakkaimpien pukeutumista. Pronssi oli arvokas materiaali, jota tuotiin Suomeen ulkomailta. Suomalaisissa muinaispuvuissa onkin ainutlaatuisia piirteitä juuri pronssikoristeluiden vuoksi. Suomensukuiset kansat ja baltit käyttivät pronssispiraalikoristeluja korvaamaan muualla Euroopassa käytetyt kulta- ja hopealangasta kudotut kankaat ja vyöt.

Muinaispuvuissa tavallisin asu on yleensä ollut pellavainen tai villainen paitamekko, ja vaippahame on ollut tavallaan päällysvaate. Varmoja todisteita pukujen oikeellisuudesta, kuten solkien paikoista yms., ei kuitenkaan ole.

Pukuihin on käytetty yleensä kasvivärejä, koska Suomeen ei tuotu tuohon aikaan kemiallisia värejä. Mm. nokkoset ja kuusenhavut antoivat vihreää väriä, koivunlehdistä ja kanervista saatiin ruskeaa ja värimorsingosta sinistä väriä. Erityisesti sinisiä kankaita on löytynyt paljon haudoista.

Vaikka haudoista löydetyt kankaat ovat usein ruskeansävyisiä, tutkimukset ovat osoittaneet, että puvut ovat alun perin olleet värikkäitä.

Kankaiden sidokset ovat olleet melko yksinkertaisia. Pääasiassa kudottiin palttinaa ja toimikasta. Luultavasti kankaat on kudottu pystykangaspuissa, jossa saatiin kerralla kudottua kangas yhteen vaatekappaleeseen. Pystykangaspuissa kankaasta tuli leveää, mutta ei kovin pitkää, joten kankaat kudottiin määrämittaisiksi. Ensimmäiset kuvalliset esitykset muinaispuvuista teki Theodor Schvindt aloittaessaan kaivaukset Laatokan Karjalassa 1885. Hän ryhtyi heti luonnostelemaan löytöjä paperille.


PUVUT

Euran puku

Euran pukuun kuuluvat osat:

Alusmekko: sininen, materiaalina on villapalttina. Helmassa runsaasti sivukiiloja. Alusmekossa hihat ovat kapeat ja pitkät.

Hame: Vihreänsävyinen hame on malliltaan peploshame, joka tulee antiikin Kreikasta. Muodoltaan hame on lähes neliö, joka taitetaan yläreunastaan kaksin kerroin ja kiinnitetään olkapäiltä pyörein pronssisin kupurasoljin. Hameessa loimi on poikittain ja oikea sivu on auki. Kangas on villatoimikas. Helmassa ja yläreunassa käytetään putkihulpiota ja sen reunaan ommellaan sini-puna-valkoinen kuviollinen lautanauha. Kankaan päät on huoliteltu päättölautanauhalla.

Esiliina: Harmahtavan vihreä villatoimikas. Sivureunoissa on putkihulpiot ja se kiinnitetään oranssinpunaisella lautanauhalla vyötärölle. Spiraalijono kiertää esiliinan reunaa pitkin. Helmaan on myös ommeltu yhdeksän suurta pronssiaplikaatiota.

Korusto:

Kupurasoljet ketjuineen: Pyöreät pronssiset kupurasoljet yhdistetään paksuun pronssiketjuun. Hameen kaksin kerroin taitettuun etureunaan kiinnitettävä pitkänomainen solki yhdistyy omalla ketjulla solkiin.

Kaulanauha: Kaulakoru koostuu erilaisista helmistä ja eri maiden eriaikaisista rahoista.

Rannerenkaat: Käsivarsiin, pujotetaan leveät spiraalimaiset pronssirenkaat.

Sormukset: Sormissa on neljä leveää pronssisormusta.

Puukko ja tuppi: Esiliinan vyötärönauhaan kiinnitetään suuri, koristeellinen puukontuppi puukkoineen.


Perniön puku

Perniön pukuun kuuluvat osat:

Aluspaita: Pitkähihainen, valkea paita, jonka materiaali on pellavaa tai villaa

Hame: Toimikassidoksista, punaista villaa. Esiliina: Valkoinen. Vyötäröllä on spiraalikoriste ja myös reunoja kiertää pronssispiraalien jono. Esiliina vyötetään kankaan kulmiin kiinnitetyillä puna-valkoisilla lautanauhoilla.

Vaippa: Samaa kangasta kuin esiliina. Sen hulpioreunoihin kiinnitetään spiraaleista tehty koristenauha. Lisäksi kankaalle on ommeltu yksittäisiä spiraalikoristeita. Vaipan päät on huoliteltu lautanauhoilla ja sen päissä on pitkät hapsut.

Otsakoriste: Pronssispiraaleja on pujoteltu valkoisesta langasta palmikoituihin kapeisiin ristikkonauhoihin. Näyttävin osa koko pään ympäri kiertävästä koristeesta tulee otsalle.

Korusto:

Hevosenkenkäsoljet: Kolme pronssista hevosenkenkäsolkea, joista kaksi kiinnittää hameen olkapäiltä ja kolmas sulkee paidan etuhalkion.

Puukko ja tuppi sekä korvalusikka: Ripustetaan esiliinan nauhaan roikkumaan.

Hopealevyriipus: Riipus ripustetaan rinnan kohdalle valkoiseen villanauhaan, joka yhdistää olkasolkia.


Tuukkalan puku 
Paita: valkoinen pellava- tai villainen aluspaita
Hame: tummansininen toimikassidoksinen olkainhame. Hameen toisessa sivussa on hapsut. Helmassa kiertää spiraalikoristelu. Hameen kiinnittäminen tapahtuu pronssisilla kupurasoljilla.
Esiliina: villatoimikas, väriltään harmaa. Helmassa on irrallisia pronssi spiraaliaplikaatiota ja reunaan on ommeltu harvakseltaan spiraaleja.
Vaippa: villatoimikas, väriltään harmaa. Reunoissa kiertää palmikkonauhaa.
Päänauha: metallilaatoin koristeltu nauha Huntu: villapalttina ja väriltään valkoinen. Kiinnitys hopeisella soljella.
Korusto Rintakorusto (kuparisoljet ketjuineen, hopeinen paidan solki, puukko ja tuppi, linturiipus): koostuu kupurasoljista, joihin liittyvät ketjunkantajat, rautainen rintaketju ja pronssiset sivuketjut. Paidassa on hopeinen pyöreä hopeasolki. Sivuketjussa on lintuaiheinen koru ja tuppi veitsineen. Hevosenkenkäsolki: hopeinen, jolla kiinnitetään suuri vaippa. Hunnun solki: hopeinen, jolla huntu kiinnitetään.
Muinais-Karjalan puku 
Paita: valkoinen ja pellavainen aluspaita
Hame: tummansininen, toimikassidoksinen olkainhame. Reunoja koristelee sini-puna-valkoinen lautanauha. Toisessa sivusaumassa on hapsureunus
Esiliina: luonnonvalkoinen villatoimikas. Helmaan on ommeltu laaja pronssispiraaliaplikaatio. Tekniikkana on käytetty pujotustekniikka. Vyötärönauhana on lautanauha.
Vaippa: luonnonvalkoinen villatoimikas ja muodoltaan suorakaiteenmuotoinen. Pitkissä sivuissa on kapea, värikäs lautanauha ja päissä hapsut.
Kaulanauha: metallilaatoin koristeltu nauha
Huntu: valkoinen, villakankaasta. Kiinnitetään hopeisella soljella.
Korusto:
Rintakorusto (kupurasoljet ketjuineen, puukko ja tuppi, korvalusikka, linturiipus): olkasolkina soikeat kupurasoljet. Pronssisia ketjunkantajia yhdistää rautainen ketju. Sivuketjusta roikkuu puukko tuppineen, korvalusikka ja lintuaiheinen koru. Paidan solki: hopeinen ja pyöreä Hevosenkenkäsolki: hopeinen Hopeasykerö: punottu ohuesta hopealangasta
Maskun puku 
Paita: Vaalea ja pellavainen.
Avohame: Valkoinen, joka puetaan paidan päälle. Avohame on muodoltaan suorakaiteen mallinen. Hame sidotaan vyötärölle valkealla lautanauhalla.
Hame: Kellanruskea, toimikassidoksinen hame. Malliltaan hame on lähes neliö, joka on ommeltu vasemmalta sivulta vyötärölle asti yhteen. Helmaan ja yläreunaan on ommeltu kapeaa sini-puna-valkoinen kuviollista lautanauhaa. Hame käännetään yläosastaan runsaasti kaksin kerroin, jonka jälkeen se kiinnitetään molemmilta olkapäiltä pronssisilla hevosenkenkäsoljilla.
Esiliina: Väriltään tummansininen, jossa kiertää spiraalireunus ja sen yläkulmiin on kiinnitetty vyöttönauhoiksi sini-puna-valkoiset ristikkonauhat.
Vaippa: Väriltään tummansininen. Pitkiin hulpiosivuihin on ommeltu pyöreäksi kudottu sini-puna-valkoinen lautanauha. Vaippakankaan pitkille sivuille on myös ommeltu erillisiä spiraalikuvioita. Vaipan loimilangat käytettiin huolittelulautanauhojen kuteiksi ja päätyristikkoon. Ne koristeltiin pienillä spiraaleilla. Lopuksi loimien päät on katkaistu hapsuiksi.
Päähine: Kankaan putkihulpioreunan ympärille oli puristettu pronssirenkaita vieri viereen. Väriltään tummansininen ja sidokseltaan murtotoimikas. Takaosassa on hapsut.

Korusto

Hevosenkenkäsoljet: Pienet pronssiset hevosenkenkäsoljet ovat olkasolkina. Yksi hopeinen hevosenkenkäsolki, joka kiinnitetään hameen yläosan kaksinkertaiseen taitteeseen rinnan päälle. Vaippa
Kaarinan puku 
Alusmekko: Yläosa on harmaa ja alaosa on tummansininen.
Hamekappaleet: Muodostuvat kahdesta erillisestä kappaleesta. Etukappale taitetaan rinnan kohdalta kaksin kerroin. Väriltään hame on vaaleanvihreä, josta sen yläreunan taite on kuvioitu etupistopujotuksella tummanharmaalla langalla. Hameen osat kiinnitetään toisiinsa olkapäiltä pyöreillä kupurasoljilla. Soljet yhdistetään kaksinkertaisella ketjulla. Oikean olkasoljen taakse kiinnitetään kapea hamekangas kaitale.
Esiliina: Väriltään sinivihreä. Kaksi kerroin vyötäröllä taitettu esiliina kiinnitetään punaruskealla irrallisella lautanauhalla. Reunoja kiertää spiraalikoristelu.
Vaippa: Paksu puna-harmaa villatoimikas. Vaipan päissä on pitkät punaiset hapsut.
Päähine: Pukuun kuuluu varsinaissuomalaista mallia oleva sininen päähine. Hulpioreunojen ympärille on puristettu pronssirenkaita vieri viereen. Takana on hapsut.
Korusto: Olkasoljet ketjuineen: Pyöreitä pronssisia kupurasolkia. Ne kiinnittävät hamekappaleita olalta. Solkia yhdistää kaksikertaiset pronssiketjut. Kaulanauha: Koostuu kahdesta ns. kultafoliohelmeä sekä hopearahan jäljitelmiä. Puukko ja tuppi: Esiliinassa olevaan vyötärönauhaan pujotetaan leveä tuppi ja puukko.
Mikkelin puku  
Alusmekko: Väriltään vaaleansininen ja sidoksena palttinasidos.
Hame: Materiaaliltaan toimikassidoksinen villakangas ja väriltään mataranpunainen. Mallina käytettiin ns. peplos-hametta. Hamekankaassa käytettiin poikittaista lointa ja hulpioreunoihin ommeltiin kapeaa punaista lautanauhaa. Hameesta vasen sivu on ommeltu kiinni. Keskiosassa ja sen takaa tulevassa reunassa on hapsut. Etupuolelta hameen yläreuna taitetaan kaksin kerroin ja soikeilla kupurasoljilla kiinnitetään olkapäille.
Esiliina: Väriltään oranssinpunainen. Reunojen sivuissa ja helmassa on pronssispiraalien jono. Sen ala- ja yläreunassa on kaarevat, spiraaleista pujotetut aplikaatiokoristeet. Leveällä värikkäällä lautanauhalla sidotaan esiliina. Lautanauhan päissä on suuret tupsut.
Vaippa: Väriltään tummansininen, suuri ja pitkähapsuinen vaippa.
Korusto Mikkelin seudun puvun korusto on sama kuin Tuukkalan puvussa. Rintakorusto (kupurasoljet ketjuineen, hopeinen alusmekon solki, puukko ja tuppi, linturiipus): Soikeat kupurasoljet, joita yhdistää rautainen panssariketju. Eläinaiheinen riipus ja puukko tuppineen riippuu pronssiketjussa, ketjunkantajista. Ketjulaitteisiin kuuluu myös hopeinen, pyöreä paidansolki. Hevosenkenkäsolki: Suurella hopeisella hevosenkenkäsoljella kiinnitetään vaippa.

MUINAISPUKUIHIN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Sanasto
Applikaatio Irrallinen pintakoriste. Se kiinnitetään kankaan pinnalle.
Kasvivärjäys Luonnosta kerätyillä kasveilla värjätään luonnonkuituja, kuten villaa, puuvillaa ja pellavaa. Värejä voi käyttää lankoihin, kankaisiin ja valmisvaatteisiin. Värin voimakkuuteen ja sävyyn vaikuttavat kasvupaikka, maalaji, maan kosteus sekä paikkakunta.
Lautanauha Muodostuu kahdesta tai useammasta kuteella yhteen sidotusta nyöristä. Työvälineenä ovat joko vanerista tai pahvista valmistetut laudat. Nyörien kierteen suunta määräytyy sen mukaan, kuinka on loimilangat pujotettu lautoihin ja mihin suuntaan lautoja käännetään kudottaessa.
Muinaispuku Arkeologisissa kaivauksissa tehtyjen löytöjen perusteella valmistettu ennallistus ristiretki- tai viikinkiajalla käytetystä puvusta.
Neulakintaat Nimitys tulee kintaiden eli vanttuiden valmistamisesta. Työvälineenä on käytetty neulaa. Löytöjä on tehty Suomessa 1100 luvulla.
Peplos-hame Tulee Antiikin Kreikasta. Hame on suorakaiteen muotoinen, joka taitetaan yläreunastaan kaksinkerroin. Kiinnitys tulee olkapäille soljin. Hameen toinen sivu jää avoimeksi. Peplos-hame kootaan vyötärölle vyönauhoin.
Pronssispiraali Ohuesta pronssilangasta kierretty kierukka, joita käytettiin eripituisina vaatteiden koristelussa.
Putkihulpio Kankaan reuna eli hulpio, joka on kudottu ontoksi kudontavaiheessa.
Päättölautanauha Tehtiin yleensä kudottujen kankaiden reunahuolitteluksi lautanauhaa. Kuteena käytettiin kankaan päissä olevia loimilankoja.
Ristikkonauha Koostuu useista langoista, jotka punotaan nauhaksi palmikoimalla.
Ristiretkiaika Suomen viimeinen esihistoriallinen aikakausi. 800-1025 jKr.
Tuppilohulpio Ontelomainen reunavahvistus, joka tehdään kankaan kudontavaiheessa.
Vaippa Muodoltaan neliskulmainen kangas.
Vaippahame Muodoltaan neliönmuotoinen eikä siinä ole aukkoa. Kiinnitys pronssisilla olkasoljilla.
Viikinkiaika 800-1025 jKr. Rautakauden viimeinen vaihe.

Mikä on muinaispuku? Puvut Sanasto
Muinaispukuihin liittyviä tehtäviä Kokeile muinaistekniikoita

Julkaisun valokuvat on otettu Suomen kansallismuseossa 3.12.2005.
Sivujen toteutuksessa on käytetty lähteinä seuraavia kirjoja ja verkkojulkaisuja:
• Sinihameet, kultavyöt. Suomalaisia muinaispukuja. 2003. Hermes Oy, Tampere.
• Lehtosalo-Hilander, P-L. 1986. Ancient Finninsh costumes. Suomen arkeologinen seura.
• Kaukonen, T-I. 1985. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo, WSOY.
• Kangasvuo, Jenny  http://www.student.oulu.fi/~jek/muinaispuku.html

© 2005
Marianne Huttunen
Laura Kylliäinen
Liisa Ojala


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!