LUONNONKUIDUT alkusivu |
|
KASVIKUIDUT | ELÄINKUIDUT |
RUNKOKUIDUT | VILLA JA KARVAT |
Hamppu | Angora |
Juti eli juutti | Kameli |
Kenaf | Kashmir |
Pellava | Laamaeläinten karvat |
Rami eli kiinanruoho | Mohair |
LEHTIKUIDUT | Villa |
Manilla |
HYÖNTEISKUIDUT |
Sisal | Silkki |
SIEMENKUIDUT | |
Puuvilla | |
HEDELMÄKUIDUT | |
Kapokki | |
Kookos |
KASVIKUIDUT
Kasvikuituja saadaan kasvien eri osista. Kemialliselta rakenteeltaan ne ovat selluloosaa.
Yhteisiä ominaisuuksia kaikille kasvikuiduille ovat
- kyky imeä herkästi kosteutta
- huokoinen, hengittävä rakenne
- sähköstymättömyys
- rypistyvyys
- hidas kuivuminen pesun jälkeen
- herkkä syttyvyys ja palavuus
- hajoavuus luonnossa
- homehtuvuus
Eri kasvikuidut poikkeavat monilta muilta ominaisuuksiltaan toisistaan.
ELÄINKUIDUT
Eläinkuidut ovat eläimistä saatavaa villaa ja karvoja tai kehrääjähyönteisten erittämää säiettä. Tavallisimpia eläinkuituja ovat villa (WO) ja silkki (SE). Villaa saadaan yleisimmin lampaasta ja villasta puhuttaessa tarkoitetaankin yleensä lampaanvillaa. Muita villaa tuottavia eläimiä ovat angorakani, angoravuohi, kashmirvuohi ja laamaeläimet. Silkkiä saadaan yleisimmin mulperiperhosen kehräämistä koteloista. Karvoja saadaan esim. kamelista.
Eläinkuidut ovat proteiinia eli valkuaisainetta, joka on kaikkien olioiden tärkeimpiä rakennusaineita, eli kemialliselta koostumukseltaan eläinkuidut ovat samaa ainetta kuin esim. ihmisen hiukset ja kynnet. Eläinkuituja sanotaan myös valkuaisainekuiduiksi. Kasviperäiset kuidut eli kasvikuidut ovat selluloosakuituja, sillä niiden rakennusaine on selluloosa.
Eläinkuitujen eli valkuaisainekuitujen ominaisuuksia:
- imevät runsaasti kosteutta
- lämpimiä
- kevyitä
- joustavia, kimmoisia
- värjäytyvät helposti
- palautuvat rypyistä käytön jälkeen
- sähköistyvät hangattaessa
- hajoavat luonnossa
- paloturvallisia
Tallenna