Etusivu » Teoriatieto » Materiaalitieto » Tekstiilikuidut » Luonnonkuidut » Pellava - siemenestä langaksi

Pellava - siemenestä langaksi

Harrastajan pellavanviljelykurssi Tuusulan kansalaisopistossa lukuvuonna 2001-2002. Mukana 19 innokasta opiskelijaa, joiden tavoitteena oli oppia pellavan kasvatus ja muokkaus perinteisin menetelmin. Viljelyemäntänä Sirpa Jäppinen, dokumentoijana Pirjo Ruutu ja opettajana Kirsi Kostamo.

index.1

Lihdatut

loukut17

Pellavapellon muokkaus

FAKTAA

  • Kylvöaika 14.5.2001
  • Maan pitää olla vielä riittävän kostea, siis paljon kevätkosteutta
  • Ristiinkylvö on tarpeen tasaisen kylvötuloksen varmistamiseksi

OMAT KOKEMUKSET

  • Kylvöpinta-ala oli noin kaksi aaria
  • Siemeninä oli sekä kuitu- että öljypellavaa, lajikkeet: valkokukkaiset Belinka ja Liviola, sinikukkainen Laura sekä sinikukkainen öljypellava Helmi
  • Siementen multaaminen tehtiin haravalla
  • Kylvöpellon jyrääminen tehtiin tallaamalla kengät jalassa
  • Pellavapelto oli täydessä kukassa 16.7.2001

 pelto.2

Pellavan kylvö

PERINNETIETOA

  • Pellavamaata tarvitaan omavaraistaloudessa kylvöalana noin puoli aaria henkilöä kohti
  • Oikea kylvötiheys: märkään peukaloon tarttuu seitsemän siementä tai lutikka voi astua siemeneltä toiselle
  • Pellavankylväjän oltava saunapuhdas nuori neito, puettu valkoisiin vaatteisiin, ilman housuja
  • Kylvövakassa oltava muna tai kristalli, ruosteinen rauta taas ehkäisee pellavaruostetta
  • Vakan ympärillä oleva silkkihuivi tuottaa silkinhienoa pellavaa ja puukko pystyssä pellon reunalla suojelee kaikelta pahalta
  • Muutaman vuoden vanha siemen itää paremmin  kuin edellisvuotinen
KOKEMUKSIA JA TYÖSSÄ OPITTUA

  •  Innostunut tunnelma
  •  Jyrääminen osoittautui tärkeäksi mm maan kosteuden säilymisen tähden
  •  Kylvön jälkeen oli aluksi melko paljon sateita - onneksi
  •  Siementen tuotto yleensä ottaen hyvä, Belinka tuottoisin
  •  Myös kylväjän käsiala vaikuttaa sadon määrään ja laatuun

kylvo6

Pellavan kitkeminen

FAKTAA

  • Kitkettäessä taimien on oltava 5-10 cm, näin ne ovat vielä taipuisia eivätkä murru jalan alla
  • Tarvittaessa kitketään kahteen kertaan
  • Kitkeminen on tehtävä, vaikkei rikkaruohoja olisi paljonkaan, sillä kitkentä tiivistää maata pellavan juuriston ympäriltä ja edistää siten sen kasvua

PERINNETIETOA

  • Kitkeminen oli  naisten ja lasten työtä
  • Tehtiin talkoilla -  näin myös tiedonvälitys hoitui
  • Kitkettiin istuen, jotta taimet saivat "naisen hameen hajua"
  • Edettiin peruuttaen vastatuuleen, paljain jaloin

OMAT KOKEMUKSET

  • Valtaosa voitiin kitkeä 6.6., loput 18.6.
  • Kitkettiin peruuttaen istuallaan sekä kyyrien ja kyykkien
  • Laura-lajike iti hitaasti ja itävyys oli heikohko
  • Kitkeminen oli työlästä johtuen maan aikaisemmasta käytöstä (kesantona)
  • Erään kitkijän mummin valkea pellavapaita konkretisoi hyvin pukeutumisen merkitystä työssä ja vaikutti tunnelmaan

Pellavan nyhtäminen

FAKTAA

  • Paras nyhtöaika, kun 1/3 varresta on keltainen ja alalehdet varisevat tai kun 30-35 päivää on kulunut täydestä kukinnasta

  • Nyhtämisote: kouraus kerrallaan peukalo maata kohti, nyhtäistään suoraan ylöspäin

  • Multa karistellaan juurista kourausta maata tai saappaanvartta vasten lyömällä

PERINNETIETOA

  • Saadaan sitä hienompaa kuitua mitä aiemmin pellava nyhdetään

  • Voidaan aumata, mikäli halutaan jälkikypsyttää siemeniä ja kellastaa kuituja. "Tottumattomain" on syytä kuitenkin olla varovainen, sillä sadon ollessa epätasaista tai sään liian kosteaa, voi sato palaa tai homehtua pilalle

OMIA KOKEMUKSIA

  • Työ kävi nopeasti isolla porukalla

  • Hirvi oli käynyt kellimässä pienen laon, muuten sato hyvin pystyssä

  • Belinka oli satoisin

  • Valtaosa (Belinka) nyhdettiin 14.8. ja vietiin kuivumaan aittaan, loppuosa nyhdettiin 21.8.

  • Kouraukset niputettiin ja sidottiin pareittain yhteen paalinarulla

wpeDaa nyhta3 wpe5aa

Pellavan rohkiminen

FAKTAA

  • Tarkoituksena on irrottaa siemenkodat eli sylkyt varsista ennen liotusta, jotta siemensato saadaan talteen
  • Varhain nyhdetystä pellavasta ei kypsymättömiä siemeniä kuitenkaan kannata rohkia

PERINNETIETOA

  • Sylkkyjen hyvä hoito on tärkeää: kuivaus esim. ilmavan ladon lattialla, käännellen 1-2 kertaa päivässä
OMAT KOKEMUKSET

  • Vanha, upea rohka oli hyvä käytöstä
  • Uusi sovellutus rakennettiin likaämpäreistä ja lautakammasta
  • Marjanpoimuri osoittautui hyväksi jokamiehen rohkaksi
  • Rohkiminen oli mukavaa parityöskentelyä
  • Siementen puinti ja lajittelu työlästä

wpe11

wpe_15

wpe13

Pellavan liotus

FAKTAA

  • Tarkoituksena on sienien tai bakteerien auttamana "mädättää" puumainen osa irti kuitukimpuista, muttei yksittäisiä kuituja irralleen
  • Sienet tekevät työn nurmella, bakteerit vedessä
  • Liotuspaikka, veden laatu ja lämpötila sekä kuitujen valmiusaste vaikuttavat liotusaikaan
  • Lämpimässä järvivedessä likoaminen nopeampaa kuin kylmässä, samoin sade- ja järvivedessä nopeampaa kuin vesijohtovedessä

PERINNETIETOA

  • Nurmiliko tuottaa harmaata kuitua ja hävikki on suuri
  • Hankiliko, jolloin pellava levitetään syksyllä jäiselle nurmelle tai sängelle tuottaa vaaleaa, vahvaa kuitua, jos onnistuu. Lion valvominen on kuitenkin vaikeaa.
  • Hankiliko, jolloin pellava levitetään kevättalvella hangelle ja peitetään lumella tarvittaessa useampaankin kertaan, on helpommin hallittava tapa
  • Vesiliko onnistuu parhaiten mutapohjaisessa likolammessa, jossa on valmiina sopiva bakteerikanta
  • Tulee välttää virtaavaa vettä, sillä se hidastaa prosessia ja kuluttaa kuitua

OMAT KOKEMUKSET

  • Valtaosa laitettiin vesilikoon ammeeseen 21.8., loput laitettiin vesiikoon 28.8., jolloin edelliset otettiin pois
  • Osa levitettiin vielä jatkolikoon nurmelle
  • 10.9. pellavat vietiin liiteriin kuivumaan
  • Likopuut ja painot niiden päällä osoittautuivat tärkeiksi
  • Nurmilikoa täytyi kääntää pariin otteeseen, jottei sato päässyt homehtumaan ja tummumaan
  • Seija laittoi omat pellavansa hankilikoon maaliskuun alussa

wpe19 wpe17

Pellavan kuivatus ja sauna

FAKTAA

  • Nopea kuivatus lopettaa liotusprosessin tehokkaasti
  • Syksyiset kosteat säät saattavat vaikeuttaa kuivattamista
  • Kuivatettua pellavaa voi tarvittaessa jatkoliottaa eri menetelmin

PERINNETIETOA

  • Voidaan kuivata hajallaan sänkipellolla, käänteleminen on tällöin tärkeää
  • Tai niput pystyssä aitaa vasten,  aidan harjalla "ratsastaen" tai pivot kuhilaan muodossa
  • Jatkokuivatus tarvittaessa ilmavassa ladossa
OMAT KOKEMUKSET

  • Ensin niput aseteltiin talon seinustalle pystyyn kuivumaan, sitten katokseen ja sen jälkeen vielä liiteriin kuivumaan
  • Pystyasennossa olleet kuivuivat paljon nopeammin kuin lavojen päällä vaakatasossa olleet
  • Kuivatus mekaanista muokkausta varten tehtiin saunan jälkilämmössä, edellisenä iltana lämmitetty Aito-kiuas antoi juuri sopivan lämmön

pellav15

pellav20

wpe27

Pellavan mekaaninen muokkaus

FAKTAA

  • Mekaanisen muokkauksen avulla pyritään poistamaan pellavan puumaiset osat päistäreet ja saamaan esiin mahdollisimman puhdas kuitu esim. kehruuta varten
  • Pellavan tulee olla hyvin kuivattua, "saunalämmintä"

OMAT KOKEMUKSET

  • Iso Aito-kiuas edellisen illan saunomisen jälkeen juuri sopiva
  • Hyvä tuoksu, sopiva lämpö

PERINNETIETOA

  • Sauna tai riihi on lämmitettävä hyvin ennen pellavan sinne ahtamista (35-40 -asteiseksi), jotta pellava ei hikoile, vaan hiki on ahtajalla

Pellavan muokkauksen eri vaiheista lisää voit lukea täältä.

wpe5 muokka2

Pellavan harjaus

FAKTAA

  • Tarkoituksena on saada mahdollisimman laadukasta aivinaa vahvan, ohuen ja tasaisen langan kehräämiseksi

PERINNETIETOA

  • Pellavaharja tehtiin urossian harjaksista
  • Sidottiin pellavalangalla ja kädensija tervattiin vahvaksi
  • Harjaamisesta käytettiin myös nimityksiä sivistäminen ja sivistely

OMAT KOKEMUKSET

  • Harjaaminen ei ole aina tarpeen, sillä käsin kehrätessä on usein tavoitteena saadakin epätasaista efektilankaa
  • Harjaamisen jälkeen käteen jäävä "saalis" tosi pieni

harjau26

Pellavan kehruu

Sekä karkeampia rohdinkuituja että hienoja aivinakuituja voi käyttää askarteluun, teknisiin tarkoituksiin tai - niin kuin ryhmämmekin - langan kehräämiseen.

Kehruuvälineinä käytimme sekä värttinöitä että rukkeja.

Muutamalla kuvalla saat esimakua kehräämisestä, mutta siitä kertominen onkin jo sitten eri juttu, joka tehdään myöhemmin.

kehruu27 kehruu29 kehruu28

Muokattu 5/2016

Päivitetty 05/2024
Jaa somessa:
Punomo Logo

Kirjaudu Punomoon

Ei vielä Punomo tiliä? Rekisteröidy alla

Punomo Logo

Anna palautetta

Käyttäjiemme palaute auttaa Punomon kehittämisessä. Anna palautetta alla.