Kihnu on Riianlahden suurin saari. Siellä on neljä kylää ja lähes 600 asukasta. Saaren nähtävyyksiä ovat 31 metriä korkea majakka, ortodoksinen kirkko, kotiseutumuseo, ja kulttuuritalo. Saarelaiset arvostavat murrettaan, kansanomaisia pukujaan, laulujaan ja vanhoja häätapojaan. Elantonsa he saavat kalastuksesta, maanviljelystä, merenkulusta ja nykyisin myös turismista.
Kihnun saarella naiset pukeutuvat edelleen kotikutoisiin raidallisiin villahameisiin. Hameen värit ovat elämäntilanteen mukaan joko iloisen kirkkaita tai tummasävyisiä. Juhlapusero on valkoinen ja takaa runsaasti paljetein kirjottu. Asuun kuuluvat myös painokuvioiset esiliina ja huivi, sininen jakku sekä kirjoneulesukat ja nahkatossut.
Kihnun miehen paita on yksi Eestin tunnetuimmista neuleista. Malli on peräisin viime vuosisadalta. Merellä liikkuville miehille tiivis lampaanvillasta neulottu paita oli hyvä suoja tuulta ja sadetta vastaan. Kihnun paita on sini-valkoinen, vain pääntietä, hihansuita ja helmaa kiertää kirkkaan sini-puna-valkoinen ornamentti. Kirjoneule on sileää neuletta ja ornamenttia korostetaan nurjin silmukoin. Käsinkudotun paidan 2-säikeinen lanka on ohutta, tiheys 10 cm= 44 s.
Perinteinen Kihnulainen nauha, jolla solmitaan esim. kirjoneulesukat.
Eestin naiskäsityönopettajien kesäpäivillä Kihnussa heinäkuussa 1996 Paula Järvinen ja Anja Tenhosaari
Muokattu 6/2016