Tilkkumaalaus - synty

MAALAUSTAIDE

Taidemaalarit ovat työskennelleet vuosituhansien ajan erilaisin värein. Varhaiset tunnetut suuret eurooppalaiset mestarit käyttivät pääasiassa temperavärejä. Kiinalaisilla oli käytössään akvarellivärit jo n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Öljyvärit tulivat yleiseen käyttöön n. 600 vuotta sitten. Vaikka nykytaiteilijoilla on valittavanaan laaja kirjo erilaisia värejä, ovat vanhat pitäneet edelleen pintansa uusien rinnalla. Olivat käytetyt värit ja tekniikat mitkä tahansa, niin tärkein on aina ollut ja on edelleen taiteilijan oma panos, hänen luovuutensa ja taitonsa.

Tarkastele vanhojen mestareiden töitä, niiden muotoja ja väripintoja. Erityisesti joidenkin 1800-luvun lopun impressionistien (Monet, Cézanne, Seurat, Gauguin, van Gogh) työt ovat sellaisia, että niiden tarkastelu voi antaa virikkeitä myös tilkkumaalauksen suunnitteluun. 1900-luvun fauvisteista Matisse ja kubisteista Picasso, Brague, Léger ja Delaunay ovat myös tutustumisen arvoisia.

Oheisista linkeistä löydät tietoa näiden taiteilijoiden töistä.
WebMuseum, Paris
WebMuseum, Paris / Artist index

TILKKUMAALAUS - MITÄ SE ON?

Tilkkumaalaus ei ole “maalaus”-sanasta huolimatta ilman muuta taidetta sanan perinteisessä merkityksessä. Se on tekniikka, joka käyttää väreinä öljyvärien tai pastelliliitujen sijasta tekstiilisilppua ja muodon antajana siveltimen tai liidun tilalla koneompeleita ja käsin ompelun pistoja. Lahjakas ja luova tekijä pystyy myös tällä tekniikalla luomaan oman taideteoksensa.

Tilkkumaalausta on syytä tarkastella välimatkan päästä – kuten muitakin maalauksia, jotta tekniikan yksityiskohdat häipyvät kokonaisuuteen. Verkkomateriaalissa tämä on hankalaa, ja siksi monien töiden yksityiskohdat korostuvat liikaa.

Maija-Leena Seppälä
SUMMER DREAMS 1979
55 cm x 55 cm

Tarkastele oheista työtä lähemmin. Yksityiskohtia työstä:

Summer dreams -työn lähtökohtana oli kuva Saimaalta.

Mitä näet? Toivottavasti erotat pinnasta erilaisia kangaspaloja, langanpätkiä ja verkon paloja, joiden päällä on tumma tylli. Edellisen lisäksi tilkkupintaa rytmittävät vaihtelevan levyiset siksakompeleet. Tätä on tilkkumaalaus.

Työtavalla ei ole varsinaisia esikuvia, vaan se syntyi oheisen “Summer dreams” työn myötä vuonna 1979 Maija-Leena Seppälän oivalluksesta käyttää lanka- ja tilkkusilppua “väreinä” kirjontatyössään.

Tekniikka sai myöhemmin 1980-luvun puolivälissä nimensä, kun sitä tarvittiin opetustyössä, ja tilkkumaalaus tuntui parhaiten kuvaavan sen olemusta.

Maija-Leena Seppälä
ANNANSILMÄ 1980
65 cm x 53 cm

Käytetyistä materiaaleista ja niiden väreistä riippuu paljon se millainen tunnelma työstä välittyy. Hento akvarellimainen “maalaus” syntyy ohuin läpikuultavin materiaalein. Tunnelma vahvistuu, jos ompelujälki on edellisen lisäksi kevyttä ja ilmavaa. Tutki “Annansilmää”. Millaisia materiaaleja löydät? Millaisia ompeleita?
Toisenlaiset materiaalit ja toisenlainen ompelu voivat tuottaa hyvinkin voimakkaan ja suurilinjaisen työn.

Maija-Leena Seppälä
SYKSYN PALO 1980
35 cm x 44 cm

“Syksyn palo” poikkeaa kahdesta edellisestä tilkkumaalauksesta siinä, että sen tilkut on ommeltu pohjakankaalle epäsäännöllisin pistoin erilaisia lankoja käyttäen. Lisänä on ohuella langalla tehtyä nukkaa.

Tilkkumaalaustekniikka soveltuu parhaiten tekijöille, joilla on jo perustiedot kirjonnasta, sen materiaaleista ja konekirjonnan ja pistokirjonnan mahdollisuuksista. Työtapa vaatii onnistuakseen tekijältä kokeilumieltä, itsenäisiä oivalluksia ja sitkeyttä, koska hyvä lopputulos ei synny toistamalla muiden ideoita eikä se synny hetkessä.

MITÄ TILKKUMAALAUS EI OLE?

Tilkkumaalaus ei ole päällikeompelua, jossa selkeärajaisia kuvioita ommellaan pohjamateriaalille yleensä tarkasti kuvion reunoja seuraten.
Katso oheisia esimerkkejä.

Se ei myöskään ole pelkkää konekirjontaa, jossa kirjonnan muodostavat erilaiset koneommelrytmit (katso esimerkki). Konekirjonta on kuitenkin lanka- ja tilkkusilpun lisäksi oleellinen osa tilkkumaalausta. Sama koskee luovaa pistokirjontaa, joka on yksi keino sitoa tilkut pohjamateriaalille ja toisiinsa.