Elinkaariajattelu kattaa tuotteen materiaalin , suunnittelun, valmistamisen, käytön ja hävityksen
Ympäristövaikutusten arvioinnin koko elinkaaren aikana.
Materiaali voi parhaimmillaan elää monia elinkaaria eri tuotteina.
Käsitteiden määrittelyä
Ekologinen selkäreppu tarkoittaa sitä luonnon varojen määrää, joka on otettu luonnosta tuotteen
aikaansaamiseksi. Se kertoo kiloina, kuinka paljon tavaran valmistukseen on kulunut vettä, ilmaa ja
kiinteää ainetta, kuten metalleja puuainesta tai muuta materiaalia.
(Tuula Kuivanen: Vihreät silmälasit s. 122)
Egotehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen käytön tehokkuutta. Otetaan käyttöön vähemmän
materiaalia ja energiaa ja tuotetaan niistä enemmän hyötyä, siis saadaan aikaan ”vähemmästä
materiaalista enemmän hyvinvointia”. Ekotehokkuutta arvioitaessa verrataan luonnonvarojen
kulutusta (ekologista selkäreppua) sen tuottaman hyödyn (palvelun) määrään.
Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä tuottavaa maa-alaa, joka tarvitaan kulutustasomme ylläpitämiseen
ja tuottamamme jätteen sijoittamiseen
Kestävä kehitys tarkoittaa, että ihmiskunnan olisi käytettävä luonnon varoja ja energiaa
säästeliäästi niin, että jälkipolvemmekin voivat elää maapallolla. Siihen liittyy myös
luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojeleminen sukupuuttoon kuolemiselta.
MIPS- (material input per service-unit) on mittari , joka vertaa tuotteen ekologista selkäreppua sen
tarjoaman palvelun määrää.
Ympäristövastuullinen kuvaa toimintaa tai tuotetta/palvelua, jossa tavoitteena on ollut rasittaa
ympäristöä mahdollisimman vähän.
| Sisään | Osaprosessit | Ulos |
| 1a) Raaka-aineet Puuvilla Öljy Puu Metallit ja epämetallit Mieti: Mistä maasta raaka-aine on peräisin? | 2a) Raaka-aineen hankinta Viljely: Kastelu Lannoitteet Torjunta-aineet Työvälineet Työvoima Väriaineet: luonnonvärit ja kemiallisesti valmistetut Mieti: onko alueella ympäristöongelmia? Miten tuotanto vaikuttaa ympäristöön, ihmisiin, eläimiin? Käytetäänkö lapsi- tai orjatyövoimaa? | 3a) Tuotteet Paita Sivutuotteet Muovipakkaus, nuppineulat, pahvi, muoviväkäset Mieti: Kuka ohjaa ostopäätöstä? Onko tuote pintamuotia? Mikä on tuotteen laatu? Mistä tunnistaa hyvän laadun? Onko tuote kotimainen? Millainen on hintalaatusuhde? Miten tuotetta hoidetaan? |
| 1b) Energia Uusiutuva, uusiutumaton luonnonvara Energian talteenotto Mieti: Millaista energiaa tarvitaan? Missä vaiheissa energiaa tarvitaan? Entä missä vaiheissa sitä vapautuu? Miten paljon energiaa tarvitaan? | 2b) Tuotanto ja valmistus: Langasta kankaaksi ja vaatteeksi: Kankaan kudonta, värjäys, viimeistely Mieti: missä maassa tehdas sijaitsee? Millaiset ovat työolot? Käytetäänkö lapsityövoimaa? Millaisia ympäristövaikutuksia valmistuksella on? | 3b) Päästöt Mieti: millaisia päästöjä ilmaan, veteen, maaperään joutuu eri osaprosesseissa? |
| 2c) Kuljetus ja jakelu: Kuljetusmuoto: juna, lentokone, laiva, auto, polkupyörä Raaka-aineiden kuljetus tehtaalle Tuotteen kuljetus kauppoihin ja kuluttajalle Kuljetusvälineen ympäristövaikutukset Mieti: ympäristövaikutukset ja päästöt, pakkaustapa (yksittäispakatut, moninkertainen pakkaaminen ) | ||
| 2d) Uudelleenkäyttö: Matto, puhdistusriepu, pölyhuisku Mieti: miten tuotteen elinkaarta voidaan pidentää? Kuinka kauan vaatetta voidaan käyttää? Voiko osan materiaalista ottaa talteen ( napit, vetoketjut ) | ||
| 2e) Kierrätys: Kirpputori, vaatekeräys, sukulaiset, pikkusisarukset, lumpunkeräys Mieti: Onko materiaali kierrätyskelpoista? | ||
| 2f) Jätteen käsittely: Polttaminen, kaatopaikka, ongelmajäte Mieti: Mikä on paras hävitystapa? |
Integraatio opetuksessa:
Ylläkuvatun esimerkin käsittelyä voidaan integroida biologian, kotitalouden, kemian, käsityön,
ATK:n, uskonnon, matematiikan ja maantiedon opetuksessa.
Käytännön kokeita tekstiileille:
Polttokoe: tekstiilien tunnistaminen polttokokeen avulla
Maatumiskoe: tekstiilien maatuminen
Kestävyyskoe: vetolujuus, hankauksen kesto
Kasveilla värjääminen
Väriaineiden kemiallinen valmistus
Kuumuuden kesto
Kosteuden imukyky
Sähköisyys
Kemikaalien kestävyys
Synteettisen kuidun valmistus
Käytännön kokeita erilaisten tuotteiden elinkaariin liittyen: esim. Aine ja energia,
Kemian opettajan opas 3.
Eko-tekoja koulussa:
Niksikilpailu: Oppilaat tuovat hylättyjä tavaroita kouluun. Kilpailun ideana on keksiä
uusiokäyttöä tavaroille. Oppilaat äänestävät voittajan.
Ekojatkumo: Viritetään pyykkinaru ja nimetään sen toinen pää superekoksi ja toinen pää
epäekoksi. Narulle ripustellaan erilaisia tuotteita ( käytettyjä, uusia, kestäviä, kertakäyttöisiä
jne). Keskustellaan yhdessä niiden sijoittamisesta (Huom. ympäristömerkit ).
Ekomuotinäytös
Ekotekoja tekstiilitöihin esim. tilkkutyöt, kassit, hedelmien punnituspussit jne.
Vaatteidenvaihtotori, joka toimii ”tuo jotain mukanasi, niin voit myös viedä” –periaatteella.
Korjauspajat käsitöissä: oppilas voi esim. ommella irronneen napin tai paikata vaatteen tai
korjata pyörän kumin. Lisäksi kunnostetaan koulun työtakkeja, essuja ja pöytäliinoja.
Kirjapaja: Oppilaat kunnostavat ja päällystävät esim. kuvataidetunnilla koulukirjoja. Lisäksi
kodit voivat lahjoittaa kirjoja koulun kirjastoon.
Vaatteiden tuoteselosteiden analyysi: missä tehty, mistä materiaalista tehty, kuka tehnyt,
kuljetus, kauppa, hoito-ohjeet, käyttöikä, uusiokäyttö, halpa- vai kestävä. Mieti mitkä tekijät
vaikuttavat ostopäätökseen.
Mitä reppusi sisältää? Listaa repustasi löytyvät tavarat. Tee taulukko, johon merkitset mistä
materiaalista ne on tehty. Valitse yksi tavara, josta teet tarkemman tutkimuksen. Mieti, miten
tuotteen valmistuksen eri vaiheet vaikuttavat ympäristöön.
Valitse repustasi turhin tavarasi ja perustele valintasi. Kerätään yhteen kaikkien turhimmat
tavarat ja valitaan koko luokan turhin tavara. Mietitään miten kulutusta voidaan vähentää ja
miten kulutustavoillasi voit vaikuttaa.
Jätekartoitus: Kerää muutaman viikon ajalta kaikkien ostamiesi tavaroiden pakkaukset. Oppilaat
ohjataan miettimään jo ostovaiheessa oman kuluttamisen vaikutuksia. Miten voit itse vaikuttaa?
Kaivellaan koulun roskiksia: Lajitellaan jätteet ja selvitetään miten tuotteiden elinkaarta
voitaisiin pidentää. Lopuksi lajitellaan jätteet oikeisiin kierrätyspisteisiin.
Valitse ympäristöystävällisempi tuote: Valitse tuotepareja esim. appelsiinimehu –
mustaherukkamehu, banaani – kotimainen omena, hiivaleipä – maissihiutaleet, luomumaito –
maito, ohra – riisi, öljy – tuulivoima jne. Pohdi tuotteiden elinkaarta ja perustele vastauksesi.
Mieti miten valinnoillasi kuormitat vähiten luontoa.
Lisää ekotekoja kirjasessa: Vähä-Jaakkola: Kestävien valintojen taito, ekotehokkuus ja kohtuus
koulussa.
Linkkejä ja vinkkejä:
Aspholm, Saari, Bjurström, Hirvonen, Hongisto, Lavonen, Viiri: Aine ja energia, kemian opettajan
opas 3 ja kemian tietokirja. Weilin & Göös 1996.
Holopainen et al. Luonto: Yhteinen ympäristö. W 2000.
Vähä-Jaakkola: Kestävien valintojen taito- ekotehokkuus ja kohtuus koulussa. Suomen
luonnonsuojeluliitto ry. 1999.
Loikkanen et al.: Elinkaariarviointi yritysten ja viranomaisten ympäristöhallinnan päätöksenteon
tukena. Tekes 68/99.
Jalanjälki, selkäreppu ja MIPS. Uudenmaan ympäristösuojelupiiri ry. 2000
Helsinkiläisen ympäristöopas
Kuivainen: Vihreät silmälasit. WSOY 1999.
Suomalaisen mäntymetsän elinkaari. Leipä leveämmäksi 1/2001 ( Kemiran lehti )
Heino, Koski, Lettenmeier: Lukupaketti jätteiden synnyn ehkäisystä, kestävästä tuotannosta ja
kulutuksesta sekä ekotehokkuudesta ja MIPSeistä! Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
Lähdesmäki: Kestävä kehitys ja koulutyö. Kehittyvä koulutus 3/1999. Opetushallitus.
Käsi- ja taideteollisuusliitto ry: Kestävä kehitys käsityössä 1996
Motiva: Valitse kestävän kehityksen kaista
Taloudellinen Tiedotustoimisto: Teollisuus ja ympäristö
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 1998: Vähemmän jätteeksi Enemmän hyödyksi
Karhu, Malmström, Mannila: Hyvä sauma Tekstiilityön käsikirja. Otava 1995.
Löytty-Rissanen et al. Kotitaloustaito. Tammi 2000.
Hämäläinen et al. Kotitalouden perustaidot. Otava 2000.
Immonen et al. Hyvää pataa Kotitalouden taitokirja. WSOY 1998.
Tekijät:
Tuula Ekdahl
Saila Piira
Juhani Leppälä
Muokattu viimeksi 8/2024
Tuotteen elinkaari - pdf