OSAAMISTAKUU: ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN
- Ajankohtaista - vastaa kyselyyn 23.10.2026 mennessä:
Kysely kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille sekä lasten ja nuorten läheisille
Opetushallituksen toteuttama kysely opetussuunnitelmien perusteiden uudistuksen 2027 (osaamistakuun) vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.
- Vastaa kyselyyn Webropolissa
AI-avulla tehty tiivistelmä sivun https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/perusopetuksen-perustetyo tekstistä:
Perusopetuksen perustetyö
Tietoa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuksesta.
Miksi muutosta tarvitaan?
Uudistus vastaa huoleen oppilaiden heikentyneestä osaamisesta ja oppimistuloksista, erityisesti luku-, kirjoitus- ja laskutaidossa.
Osaamistakuusta lähtenyt uudistus vahvistaa osaamistasoa ja oppimistuloksia. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan lisätunnit antavat enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Uudistettu tuki ja ryhmäkohtaiset tukimuodot mahdollistavat avun omassa opetusryhmässä heti tarpeen ilmetessä.
Perusopetuslain muutosta perusteltiin oppimistulosten heikkenemisellä sekä sillä, että arvosanat ovat nousseet osaamistason laskiessa (HE 35/2026 vp). Vähimmäisosaamisen taso on ollut epäselvä, eikä vuosiluokalta eteneminen ole perustunut kaikkialla yhtenäisiin vaatimuksiin.
Koulujen arviointikulttuureissa, opettajien arviointiosaamisessa ja tavoitteiden painotuksissa on suuria eroja. Päättö- ja kuudennen vuosiluokan arviointikriteerit sekä kompensaatioperiaate on koettu tulkinnanvaraisiksi. Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi ovat myös voineet sekoittua ja hämärtää kuvaa oppilaan aineosaamisesta.
Käsitteet
- Osaamistakuu
Osaamistakuu tarkoittaa valtakunnallisesti yhtenäisiä menettelyjä, joilla varmistetaan jokaisen oppilaan riittävä vähimmäisosaaminen vuosiluokalta toiselle siirryttäessä ja peruskoulun päättyessä. - Vähimmäisosaamisen taso
Vähimmäisosaamisen taso on opetussuunnitelman perusteissa määritelty oppiaine- ja vuosiluokkakohtainen alin hyväksytty osaamistaso. Se vastaa arvosanan 5 (välttävä) kriteerejä ja vaaditaan opinnoissa etenemiseen.
Opettajat ja rehtorit toivovat lisää kansallista ohjausta
- Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyyn vastasi yli 4 000 opetusalan ammattilaista. Vastaukset tukivat hallituksen tilannekuvaa, ja opettajat toivoivat valtakunnallisia vuosiluokkakohtaisia tavoitteita ja osaamiskriteerejä eri oppiaineisiin.
- Työskentelyn arviointi haluttiin säilyttää osana oppiaineen arviointia. Myös käyttäytymisen arviointiin toivottiin kansallista ohjausta.
- Vastaajat toivoivat, ettei oppilas etenisi seuraavalle vuosiluokalle ilman riittävää osaamista. Arviointikriteerien tulisi olla huoltajillekin selkeitä, ja poissaolojen vaikutuksesta arviointiin kaivattiin kansallista ohjausta.
Uudistuksen keskeiset muutokset perusopetukselle
- Oppiaineille määritellään yhteiset vuosiluokkakohtaiset tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5.
- Oppiaineiden tavoitteita vähennetään ja selkiytetään.
- Vaatimustaso säilyy. Kansalliset arviointikriteerit tukevat opintojen etenemistä ja riittävien tietojen ja taitojen saavuttamista.
- Työskentelyn tavoitteet kytketään oppiaineen työskentelyyn ja kirjataan sisältötavoitteista erillisinä.
- Arvosanan 5 kriteerit määrittävät vähimmäisosaamisen, joka vaaditaan seuraavalle vuosiluokalle siirtymiseen.
- Arvioinnin kompensaatioperiaate poistuu.
- Paikallisesti päätettäviä asioita on jatkossa vähemmän.
- Oppilaan osaamista seurataan niin, että myös vähimmäisosaaminen vahvistuu vuosiluokalta toiselle.
- Tavoitteiden kokonaismäärä mitoitetaan oppilaille realistiseksi.
- Arjen käytettävyyttä lisätään.
Uudistuksen aikataulu
- Perusteluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle alkuvuonna 2027 Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta.
- Uudistettujen opetussuunnitelmien perusteet ovat valmiina lokakuun lopussa 2027.
- Opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta päivitettävät paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön esi- ja perusopetuksen arjessa 1.8.2028 alkaen.