Paidan valmistusohje »

Paidan historia: Kymmenellä pikkutikulla miestä myöten

Hailuodon perinneneuletta, luotolaista, on neulottu 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Ensimmäisen paidan neuloi Sofia Bjärkholm. Paitaa säilytetään Suomen kansallismuseon kokoelmissa.

Lampaankasvatus on ollut hailuotolaisille tärkeä elinkeino ja 1800-luvulla sen merkitys on ollut erittäin suuri. Hailuodossa oli parhaina aikoina 1900-luvun alussa noin 4000 lammasta. Lampaat olivat yleisillä laitumilla vuoteen 1955 asti, jolloin aitalakia alettiin noudattaa myös Hailuodossa. Tälläin lampaita ei enää saanut laskea yleisille laitumille, vaan niitä varten piti rakentaa aidat. Aitalain myötä Hailuodon lampaankasvatus romahti. myös ulkomaisen villantuotannon kasvu vaikutti lampaantuotannon vähenemiseen. Langat kehrättiin itse 1900-luvun puoliväliin asti, kunnes Liminkaan tuli kehräämö, jonne pystyi lähettämään langat kehräytettäväksi. Kun lampaankasvatus hiipui, lankoja alettiin tilata muualta.

Luotolaisia ovat neuloneet äidit ja tyttäret pääasiassa talon miesväelle

Perinteen säilymistä pidettiin kunnia-asiana. Se on ollut poropeukalo, joka ei ole osannut paitaa neuloa. Kuitenkin harva sai neulottua paitoja myyntiin asti. Paitoja on myyty Oulun syysmarkkinoilla. Luotolainen saatettiin antaa myös lahjaksi saareen saapuvalle merkittävälle vieraalle.

Hailuodon perinneneule kuuluu kalastajaneuleisiin

Neule on ollut kalastajien perusvaate ja heidän työvaatteensa. Juhlavaatteena kalastajilla on ollut paras villapaita ja naimisiinkin he ovat menneet morsiamen neulomassa paidassa. Neule on ollut kalastajien tuntomerkki. Eri kylillä on ollut oma paitakuviointi ja paitoihin on saatettu neuloa myös omistajan nimikirjaimet. Hukkumistapauksessa perheelle on saatettu lähettää vain vainajan villapaita, jonka vaimo on pystynyt tunnistamaan neulomakseen. Mantereella luotolainen on voitu tunnistaa paidan perusteella, koska niitä ei ole muualla valmistettu.

Luotolainen on yksinkertainen pintakuvioitu villapaita

Paidan peruspinta on joustinneuletta. Paidan etumuksessa on västäräkkiä, joka on korinpohjaneuletta. Västäräkki on tullut paitaan myöhemmin. Alun perin paita on ollut kaulukseton ja edessä on ollut halkio. Myöhemmin paitaan on tullut kaulus ja napitettu olkasauma. Paidan selkäpuolella on levennyskiila, jonka vuoksi paita on vartalonmyötäinen. Hihat lähdetään neulomaan kädentieltä ranteeseen päin. Näin hihoista voidaan tarvittaessa purkaa osa pois ja neuloa uudestaan. Ennen vanhaan, kun lankaa ei ole ollut helposti saatavilla, kulunut hiha on voitu uusia näin ja siten paita on ollut pitkäikäisempi.

Hailuodon perinneneuleen materiaalina on aito lampaanvilla. Paita neulotaan rasvaisesta pesemättömästä villasta. Villa ei saa olla sekoitelankaa eikä värjättyä. Paitaan tarvitaan myös niin sanottuja miesten housunnappeja. Aikaisemmin paita on neulottu kymmenellä sukkapuikolla, mutta nykyään voidaan käyttää apuna myös pyöröpuikkoa. Työhön tarvitaan myös virkkuukoukkua.

Hailuodon perinneneuleella on monta nimitystä

Paitaa on kutsuttu tikkutröijyksi. Tämä nimitys johtunee siitä, että ennen vanhaan, kun ei ollut pyöröpuikkoja, paita neulottiin sukkapuikoilla. Isoon paitaan tarvittiin paljon puikkoja. Puikot olivat tavallaan kuin tikkuja, mistä nimitys tulee. Luotolainen on nimitys, joka on vielä nykyäänkin puhekielessä. Mantereella asuneet ihmiset ovat ennen kutsuneet saaressa neulottua paitaa tällä nimellä. Paitaa voidaan kutsua myös tikkuripaidaksi.

Perinteen säilyminen on aina tärkeää. Hailuodon perinneneuletta on neulottu pitkään, ja taidon ovat oppineet myös monet uudet hailuotolaiset. Toivottavasti myös uudet sukupolvet pääsevät perinteen saloihin mukaan, ja luotolaista puetaan päälle vielä pitkään.


Paidan valmistusohje »

Kuva kirjasta Almey - Luutonen - Mitronen: Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita, 1993 tammi


Silmukka silmukalta, kerros kerrokselta perinteen maailmaan: Tikkuripaita »


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!