Poron perinneparkitus on hidasta käsityötä parhaimmillaan. Tapoja parkita on yhtä monta kuin tekijääkin. Yhteistä on kuitenkin perinteiden ja materiaalien kunnioittaminen.
Poromateriaali on merkittävä osa lappilaista ja saamelaista käsityökulttuuria.
Perinnekäsitöiden lisäksi poro taipuu myös uusiin innovaatioihin ja tuotteisiin. Tuottajasta moniosaaja -hankkeessa pyritään kehittämään porontaljojen myyntiä ja löytämään uusia keinoja materiaalin hyödyntämiseksi.
Hanke järjesti maaliskuussa 2025 poroperheiden käsityöläisille opintomatkan Kemiönsaareen, jossa syvennyttiin parkituksen eri menetelmiin Hanna Noren opastuksella. Matkalle lähti 12 innokasta oppijaa. Perinnenahkurimestari Nore on kokenut konkari parkituksessa, joten viikko Kemiönsaaressa oli antoisa kokemus.
Valmiita nahkoja syntyi yhteensä yhdellätoista eri menetelmällä; muun muassa raudalla mustaksi värjättyä nahkaa, pinkkiä ja turkoosia rumpunahkaa, sekä poron aivoilla rasvaparkittuja koipinahkoja. Vaikka parkitus hidasta käsityötä onkin, kouluttajan hyvät esivalmistelut mahdollistivat nopean tahdin viikon aikana.
Poro on puolivilli eläin, joka selviytyy hyvin arktisissa olosuhteissa. Materiaalina poronnahka on ainutlaatuinen sen pehmeän mutta kestävän olemuksensa ansiosta. Porontalja ja -nahka ovat ekologisia materiaaleja, sillä porot elävät alueesta riippuen koko vuoden tai suuren osan vuodesta vapaana luonnossa. Tärkein porosta saatava tuote on poronliha, mutta myös lihanjalostuksesta syntyvät sivutuotteet pyritään hyödyntämään tarkoin.
Taitoa hyödyntää taljat ja käsitellä ne perinteisin keinoin halutaan vaalia. Siksi ekologisesti kestävän lopputuotteen lisäksi parkitus on sosio-kulttuurisesti merkittävää tekemistä. Itse prosessi haastaa tekijäänsä ja parhaimmillaan tarjoaa myös onnistumisen kokemuksia. Hanna Nore kannustaa osallistujia kokeilemaan eri tekniikoita oman suosikkitavan löytämiseksi. Käsillä tekemisen ja teoriakoulutuksen yhdistelmä auttoi kurssilaisia syventämään ymmärrystään poronnahan käyttäytymisestä prosessin eri vaiheissa.
Tiedon ja taidon kehittämisen lisäksi matkan teemana oli myös yhteisöllinen tekeminen. Osallistujia oli eri puolilta poronhoitoaluetta, joten viikon aikana vaihdettiin kuulumisia ja luotiin uusia tuttavuuksia. Perinnekäsitöiden taidot kulkevat sukupolvelta toiselle, joten muiden harrastajien kanssa kohtaaminen tarjoaa loistavan mahdollisuuden uuden oppimiselle ja verkostoitumiselle. Vinkkien jakaminen ja avun pyytäminen kannattaa!
Kiireisen talven jälkeen viikko Kemiönsaaressa oli hyvä irtiotto arjesta. Vaikka uutta opittavaa oli paljon, syvensi reissu osaamista ja selkeytti aiemmin opittua. Moni osallistuja koki, että reissu kehitti omaa näkemystä siitä, mitä parkituksen keinoja he aikovat kotona jatkossa hyödyntää. Hankkeen tavoitteena on kannustaa käsityöharrastajia ryhtymään käsityöyrittäjiksi. Osa osallistujista työskenteleekin jo kokonaan tai osa-aikaisesti käsitöiden parissa.
Parkitusprosessin vaiheet
Porontaljan matka kohti valmista nahkaa alkaa useimmiten syksyllä, jolloin teuraskausi alkaa. Karva ja nahka ovat parhaimmillaan syksyn alussa, sillä talven myötä nahka ohenee ja on haasteellisempaa parkittavaa. Talteenoton jälkeen taljat useimmiten suolataan varastointia varten. Suurin osa suolatuista taljoista käsitellään teollisissa muokkaamoissa, joissa niistä valmistetaan koristetaljoja sekä nahkaa. Taljat on mahdollista myös kuivattaa ulkona, esimerkiksi piharakennuksen seinällä. Kuivaaminen edellyttää riittävän kylmää keliä, jotta nahka säilyy hyvänä. Myös ilmakuivatusta taljasta on mahdollista valmistaa nahkaa käsityönä.
Ennen parkitusta talja kaavitaan, eli sen pinnasta poistetaan ylimääräinen rasva ja kalvot näskäimen tai jiekiön avulla. Halutusta lopputuotteesta riippuen, esimerkiksi rumpunahan tai säämiskän valmistamiseksi, nahasta voidaan poistaa myös martiokerros.
Nahan valmistamiseksi taljasta täytyy poistaa karvat. Poron karvapeite on hyvin tiheä – yhdellä neliösenttimetrillä kasvaa jopa 1700 karvaa. Pitkät peitinkarvat ovat onttoja sisältä, joten talja on erinomainen eriste kylmällä pakkaskelillä. Perinneparkituksessa pyritään hyödyntämään luonnonmukaisia tapoja nivottaa, eli irrottaa karvat nahasta. Esimerkiksi lumihankeen hautaamalla tai veteen upottamalla karvatuppi irtoaa nahasta. Myös pussinivotus, eli taljan sulkeminen jätesäkkiin, saa karvan irtoamaan. Valitun menetelmän mukaan nivotus kestää viikkoja tai jopa kuukausia – lumihangessa talven viettänyt talja on valmis seuraavaan työvaiheeseen kevään koittaessa.
Nivotus perustuu karvatupen hallittuun mädättämiseen, jonka ansiosta karva irtoaa nahasta. Nivotetun taljan runsaan bakteerikannan takia on tärkeää käyttää hyviä suojavarusteita karvanpoiston aikana. Karvojen irtoamisen jälkeen mätänemisprosessi täytyy pysäyttää. Koska nivotus tehdään emäksen avulla, vaatii se pH:n tasapainottamiseksi happaman loppukäsittelyn bakteerien toiminnan pysäyttämiseksi.
Kun karvat on poistettu, aloitetaan parkitus. Perinneparkituksessa käytetään kasvi- tai rasvaparkkia. Menetelmä valitaan työstettävän raakanahan sekä halutun lopputuloksen mukaan. Aivoparkituksella saa valmistettua valkoista, pehmeää nahkaa, kasviparkituksella eri sävyisiä, kestäviä nahkoja. Kasviparkin valmistamiseksi hyödynnetään usein lähiluonnosta löytyviä kasveja, kuten leppää, pajua tai kuusta. Rasvaparkitus poronnahalle tehdään perinteisesti poron aivoilla. Nyrkkisääntönä aivoparkille on, että eläimen omat aivot riittävät sen nahan parkitukseen. Aivojen lisäksi rasvaparkitus onnistuu myös esimerkiksi lintujen munilla tai merinisäkkään rasvan avulla. Kasvivärjäys sekä rasva- ja kasviparkin yhdistelmä tarjoavat myös monipuolisia vaihtoehtoja erilaisiin lopputuloksiin pääsemiseksi.
Parkitus on aikaa vievä prosessi, sillä parkin halutaan imeytyvän koko nahkaan ja sen eri kerroksiin. Kasviparkituksessa parkkiliemi keitetään kasvien kuorista. Samat kuoret keitetään useampaan kertaan eri vahvuisten liemien saamiseksi. Nahas upotetaan ensin laimeimpaan liemeen, jonka jälkeen siirrytään vaiheittain vahvempiin seoksiin. Liike auttaa prosessin etenemistä, joten välillä nahkaa ja nestettä täytyy sekoittaa.
Loppurasvaus varmistaa, että nahka säilyy pehmeänä. Kun parkitus on valmis ja nahka rasvattu, asetetaan se hetkeksi kuivumaan. Sopivasti kuivunutta nahkaa voidaan alkaa pehmittämään. Liian aurinkoinen paikka voi kuivattaa nahkaa liikaa tai jopa polttaa sen. Aluksi nahkaa pehmitetään käsin hieromalla, pyörittelemällä ja venyttämällä. Loppupehmitykseen voi käyttää myös työvälineitä, kuten pehmitys- ja oikomispuuta.
Parkituksen tavoitteena on muun muassa lisätä nahan kosteuden- ja lämmönsietokykyä, vähentää kuivumisesta johtuvaa kutistumista ja lisätä nahan vetolujuutta. Porosta saa ihanan pehmeää nahkaa esimerkiksi vaatetukseen ja asusteisiin. Eri käsittelytavat mahdollistavat monipuolisia käyttökohteita tälle ainutlaatuiselle materiaalille.
Parkituksesta kiinnostuneille järjestetään kursseja esimerkiksi kansalaisopistojen toimesta. Lisää aiheesta ja eri menetelmistä kerrotaan myös Hanna Noren kirjassa Nahan jäljillä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä porontaljojen myyntiä suoraan poronomistajien toimesta. Pääsääntöisesti koriste- ja istuinaluseksi käytössä oleva porontalja vaatii myös uusia käyttötarkoituksia päästäkseen hyötykäyttöön ansaitsemallaan tavalla. Poronnahka on ekologisesti kestävä vaihtoehto keinotuotetulle nahkalle. Erityisesti käsin valmistettu nahka on upea materiaali, jonka käyttäjä voi olla varma sen alkuperästä. Tarina ja perinteikkyys tuovat lisäarvoa lopputuotteelle. Poromateriaalia käsitöihin kannattaakin hankkia suoraan tuottajalta!
Tuottajasta moniosaaja – Porontaljojen jalostamisen ja myynnin koulutushanke toteutetaan 1.8.2024 - 30.6.2026. Hanketta rahoittaa Lapin ELY-keskus maaseuturahastosta. Toteuttaja Lapin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa.
Hankkeen toimintaa voit seurata nettisivuillamme www.lapinamk.fi/porontaljat, Instagramissa @porontaljat_ sekä Facebookissa Porontaljat-ryhmässä!
Punomo kiittää artikkelista kirjoittajavierasta
Veera Salmela
asiantuntija | Specialist
Tulevaisuuden biotalous | Future bioeconomy
Lapin AMK
Jokiväylä 11C, 96300 Rovaniemi
Tel. +358 40 5848047
www.lapinamk.fi
Alkuperäinen artikkeli https://punomo.fi/wp-content/uploads/2025/10/2025-poronnahka-kemionsaari-artikkeli.pdf