Laiteläheisen ohjelmoinnin opetustietokoneena on RaspberryPi 3.
Tässä sen teknisiä ominaisuuksia. GPIO-liitännästä on oma dokumentti.
Mikä on Raspberry Pi?
Raspberryn historia alkaa vuodesta 2006.
Englantilaiset olivat huolissaan kun kukaan nuori ei harrastanut enää ohjelmointia.
Ohjelmointitaito on väylä jota ovat kulkeneet mm Linus T, Bill G, Steve J, Mark S, jne ...
Cambridgen yliopiston yhteyteen perustettiin säätiö joka alkoi suunnitella pientä
mutta tehokasta ja etenkin halpaa korttitietokonetta ja samalla sille oppimateriaalia,
joiden avulla peruskouluikäiset voisivat aloittaa ohjelmoinnin harrastelun ja opiskelun.
Vuonna 2011 tilattiin Kiinasta ensimmäiset koneet.
Ajatus oli, että tilataan koulujen käyttöön muutama tuhat konetta ensimmäisen kolmen vuoden aikana.
Sitten Pox!
Tähän päivään, 10.9.2017, mennessä Raspeja on myyty yli 12,5 miljoonaa, 12'500'000, kpl.
https://www.raspberrypi.org/magpi/raspberry-pi-sales/
Raspberry Pi 3. Koko: pankkikortin kokoinen.
Tällä brittikoululaiset, ja kohta myös Suomen koululaiset, oppivat tietotekniikan ja ohjelmoinnin alkeet.
Puhumattakaan eläkeläisistä, tästä heille mielekäs harrastus ristikkojen tilalle.
Raspberry Pi 3 tietokone
jossa ”moottorina” on Broadcomin BCM2837-järjestelmäpiiri (System on a Chip),
joka on varustettu neljällä 1,2 GHz:n kellotaajuudella toimivalla 64-bittisellä ARM Cortex-A53 -ytimellä.
Jokaiselle ytimelle on 32 kB Level 1 ja 512 kB Level 2 cache-välimuistia.
CPU käy kuumana, joten tulisi käyttää jäähdytystä, heat sink.
Siis: 4-ytiminen 64-bittinen ARM-prosessori,
joka sisältää CPU-suorittimen, muistin ja integroidun grafiikkapiirin eli
Videoprosessorin joka on 400MHz VideoCore IV 3D. Mahdollistaa MPEG-4 dekoodauksen.
Kortilla on myös WIFI (802.11b/g/n standard with up to 72,2 Mbps net throughput).
Broadcomin BCM43438-piiri tarjoaa integroidun tuen langattomille Wi-Fi 802.11n- ja
Bluetooth Low Energy (BLE) 4.1 -yhteyksille.
Bluetoothilla voit liittää Raspiin vaikka näppäimistön, hiiren, kuulokkeet tai kännykän.
BLE, Bluetooth Low Energy, sopii erikoisesti Internet of Things ja Smart Home sovelluksiin.
Raspberry Pi 3 on taaksepäin yhteensopiva Raspberry Pi- ja Raspberry Pi 2 -mallien kanssa,
kaikki liittimet ovat samoissa paikoissa, niissä on samat toiminnallisuudet.
Muistia (RAM) 1GB LPDDR2.
MicroSD slot käyttöjärjestelmälle.
4 kpl USB 2 portteja.
Full HDMI-liitin diginäyttöä varten.
3,5 mm audio/video liitin.
10/100 BaseT Ethernet-port RJ45 jolla laite liitetään Ethernet-kaapelilla omaan LAN-verkkoon.
Kameraliitäntä CSI-2, 15-pin MIPI.
Näytön liitäntä DSI.
UART, Universal Asynchronous Receiver Transmitter, vanha kunnon sarjaportti.
40-pin Extended GPIO I/O-liitännät, johon rakennamme kaikkea mahdollista oheislaitetta.
Power, virransyöttönä 5 voltin micro-USB.
Raspberry Pi 3 Model B sähkön tarve:
Virtalähteen virransyöttökyky, suositus 2,5 A.
Liitettyjen USB-laitteiden virta max 1,2 A.
Koneen virrankulutus ilman ohieslaitteita noin 400 mA.
Summa summarum
Vaikka Raspissa on GUI, Graphic User Interface, graafinen käyttöliityntä,
emme käytä sitä kuin poikkeustapauksessa.
Se jääköön muiden tehtäväksi. Säästyy näyttö, näppäimistö ja hiiri.
Me käytämme Raspia paikallisverkon yli VNC-yhteydellä ja
opiskellaan laiteläheistä ohjelmointia ja muuta mielenkiintoista.
Rakennellaan erilaisia I/O- (input-output) liitäntöjä, eli opitaan myös elektroniikkaa.
Myöhemmin asennamme RasPiin oman web-palvelimen ja
ohjaamme noita I/O-liitäntöjä kännykän ja tabletin avulla ja oikein www-sivujen kautta.
Mitä se muuta on kuin IoT, laitteiden internet.
Kun perustietotaito on hallussa, netistä löytyy ideoita ja hyödynnettävää materiaalia pilvin pimein.
Tietokonetekniikan ja ohjelmoinnin opiskeluun kone on mitä mainioin. Ja tosi edullinen.
Mutta se pystyy myös ”oikeisiin töihin”, koska se on tehokas (64-bittinen, 4-CPU-ydintä).
Siksi sitä käytetään mitä ihmeellisimmissä sovelluksissa kautta maapallon.
Oheislaitteista on noussut uusi teollisuuden ala. Osaajat tekevät omiaan.
Google kertoo lisää.
Parasta Raspissa on koneen ympärille nopeasti kasvanut yhteisö,
joka luo opiskelumateriaalia, rakennusohjeita ja muuta.
Suurin osa on Linux-osaajien kehittämää, osa tulee koulu- ja yliopistomaailmasta.
Nettiaikakaudella – maailmanlaajuisesti.