KOOSTE KÄSITÖISTÄ SKANDINAVIASSA - PERINNETTÄ JA NYKYPÄIVÄÄ
KINNASNEULATEKNIIKKA
Kinnasneulatekniikka on vanhin Suomessa tunnettu lankatekniikka. Taito periytyy ristiretkiajalta 1050–1300 jaa. ja säilyi Itä-Suomessa ja Karjalassa tälle vuosisadalle. Karjalaiset siirtolaiset toivat taidon sodan jälkeen eri puolille Suomea.
Neulakintaat ovat joustavat, lämpimät ja purkautumattomat. Sukkiakin tehtiin tällä tekniikalla. Kintaita käytettiin työkäsineinä ja värikkäin kirjontaraidoin koristettuja esim. kirkkomatkoilla. Kinnasneula (kuin iso, litistetty parsinneula) valmistettiin puusta, luusta tai metallista.
Linkkejä
Neulakinnas Kaisa Leisma
Mummin kinnasneula Tarja Kröger
KORSNÄSINPAITA
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Korsnäsissä, käyttivät miehet 1800-luvun puolivälistä alkaen juhlapaitana kirkasväristä neulepaitaa. Paidan päälle puettin punaraidallinen liivi. Paidassa on kirjovirkatut hihansuut, hihan yläosa, miehusta ja helma, punaisella pohjalla sinisiä, vihreitä, keltaisia ja valkoisia geometrisia tai kukkakuvioita. Neulottu osa on valkopohjainen, sinisiä ja vihreitä täpliä.
Linkkejä
Savonlinnan OKL Korsnäsin paita
Anja Tenhosaari Korsnäsin villapaita
Mirja Tuomivirta Perinnepaitaa kesyttämässä
NUKKAVANTTUUT ELI -RASAT
Suomen kansallismuseon kokoelmissa on esim. mynämäkiläiset nukkavanttuut: harmaat, kotikutoisesta villalangasta, nurjalla puolella tiheästi nukkaa. Nurjan puolen nukat voivat olla myös erivärisillä langoilla neulotut. Silloin oikealle puolelle muodostuu värikkäitä täpliä.
Ks. Ohje nukkalapasten neulominen
REVONTULI-PAITA
Perinneneuleeksi voidaan kutsua tätä Suomessa erittäin suosittua pyöröneuleena neulottavaa kaarrokepaitaa, mutta muistettava on, että malli on kotoisin Norjasta. Alkuperäinen nimi on Eskimo genser eli Eskimo-paita ja sen on suunnittelllut 1951 Unn Søiland Dale. Hän loi useita tunnettuja neulemalleja 1950-luvun alusta, mukaan lukien Marius-paita (Marius genser) ja Lumihiutale-paita (Snøkrystall genser).
Revontuli-paidan kaarroke muistuttaa islantilaista neulepaitaa. Kaarrokkeen mallineuletta tehdään myös pipoihin, sukkiin ja lapasiin.
JUSSIPAITA
Yksi suomen suosituimmista neulemalleista lienee jussipaita. Sen alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. Marketta Luutosen* mukaan kumpikaan selitys ei ole oikea sellaisenaan. Kansallisteatterissa 1914 esitetyssä Pohjalaisia-näytelmässä Jussilla oli päällään korsnäsinpaita, mutta kun Suomi-filmi kuvasi Pohjalaisia-elokuvan 1925 Jussin näyttelijällä oli päällään jussipaita. Valokuvien perusteella on todennäköistä, että jussipaita muokattiin rooliasuksi elokuvaa varten korsnäsinpaidasta. Peliasuksikin jussipaita sitten tuli, ensin Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan pesäpallojoukkueelle ja myöhemmin Seinäjoen Maila-Jusseille.
Jussipaidan sinistä versiota, anttipaitaa, tehtiin koska se meni punaista paremmin kaupaksi Lapuan seudun körttiläisille. Sinimustasta paidasta taas tuli Lapuan liikkeen tunnus käyttäjänsä Vihtori Kosolan mukaan.
Helena Mantere Jussipaita
Linkit muualle:
Marjutin neuleet Jussipaita, neuleohje
*Marketta Luutonen Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna
Kysy kirjastonhoitajalta
VIKKELISUKAT
Opettivatko Naantalin luostarin nunnat suomalaisille neulomisen taidon? 1500-luvulla ainakin Juhana Herttua tilasi luostarista sukkia ja käsineitä. Ne saattoivat olla kinnasneulatekniikalla tehtyjä. Varmasti tiedetään, että 1600-luvulla Suomessa neulottiin sukkia puikoilla ja neulominen oli tärkeä elinkeino Varsinais-Suomessa.
Kansanomaiset Vikkelisukat muistuttavat malliltaan Keski-Eurooppalaisia sukkia. Sukat ulottuvat polveen, pohkeen kohdalla kavennuksia ja nilkan kohdalla vikkelikuvio eli oikeaan ja nurjaan perustuvia kuvioita ja kavennuksia. Värit luonnonvalkoinen ja punainen, lankana villa, pellava tai puuvilla. Ennen vanhaan sukat kudottiin ohuesta langasta, ohuilla puikoilla ja tiukkaan. Nykyisin kansallispukujen kanssa käytetään vikkelisukkia.
VÖYRIN PAITA
Kirjoneulepaitoja neulottiin useimmiten miehille ja pojille. Paita on kaksivärinen, valkoisella pohjalla on sinisiä geometrisia kuvioita. Alunperin lankana oli lampaanvilla. Myöhemmin neulottiin puuvillalangasta, jota tuontitavarana pidettiin hienompana. Puuvillan valkoinen väri oli myös kirkkaampaa. Lanka oli ohutta ja neulottiin tiukkaan. Kirjoneulekuvio neulottiin vain miehustaan ja hihoihin, koska paidan helma oli tapana työntää housujen sisään.
