PERUSSIDOKSET JOHDETUT SIDOKSET
1. PALTTINA palttinasta johdetut sidokset ≡ loimiripsi
≡ kuderipsi
panama
2. TOIMIKAS perustoimikkaasta johdetut sidokset ≡ kärkitoimikas
≡ ristitoimikas
muita johdettuja toimikkaita ≡ vohveli
3. POMSI PERUSKÄSITTEITÄ KIRJALLISUUTTA

KANKAAN SIDOSTEN PERUSKÄSITTEITÄ

B
bataviatoimikas – nuoranen, 4-vartinen toimikas, 2-2 toimikas, jossa lankanastat ovat yhtä pitkät ja toimiviivan leveys on säännöllinen

Pyysalon (1950) mukaan bataviatoimikas on toimikas, jossa toimiviivan pituus on puolet perusruudusta eli joka perusruudulla jokaisesta loimilangasta muodostuu vain yksi nasta kudelankojen päälle ja yksi alle ja nämä nastat ovat yhtä pikät

D drelli – katso kilpikangas  
J johdetut sidokset muodostetaan muuttamalla perussidoksen
1) niisintäjärjestystä
2) poljentajärjestystä
3) niisintä- ja poljentajärjestystä tai 
4) johdettu sidos  voidaan muodostaa myös lisäämällä tai vähentämällä sidospisteitä perussidokseen tai johdettuun sidokseen
5) sovittamalla yhteen eri sidoksia
– johdetun sidoksen sidospisteiden lukumäärä voi olla äärettömän suuri, jos sitä vertaa perussidokseen
– johdettuja sidoksia on erittäin paljon enemmän kuin perussidoksia
– on huomioitava että, teollisuuden ja käsinkudonnan käyttämät sidosten nimitykset voivat vaihdella, sidosten nimeämistä rikastuttavat myös kankaiden kauppanimet
 
K kangas muodostuu loimi- ja kudelangoista, jotka sitoutuvat yhteen eri tavoin, lankojen sitoutumisen mukaan muodostuu erilaisia sidoksia, yksi tapa (Pyysalo, 1950) on jakaa kankaat yksinkertaisiin kankaisiin ja vahvistettuihin kankaisiin

kankaankuva eli loimi- ja kudelankojen välinen sitoutuminen, tällä tarkoitetaan yleensä ruudukkoon merkittyä mallia, ei esim. valokuvaa kankaasta. Ruudukossa pystysuorat ruuturivit ovat loimilankoja ja vaakarivit kudelankoja. Yksi ruutu on kohta, jossa loimi- ja kudelanka on päällytysten. Kun ruutu on merkitty on loimilanka kuteen päällä ja kun ruutu on merkitsemättä on kudelanka loimen päällä. Yksi ruutu on yksi sidospiste.


kankaan rakenne – katso rakenne

kudevaltainen sidos – kankaan oikealla puolella kudepinta (merkitsemätön ruutu) on vallitseva


kudevaltainen ristitoimikas
  kilpikangas – drelli, kuviollinen kangas, yhditetty kude- ja loimipomsia, kuviot usein ruudullisia tai raidallisia, käyttö: pöytäliinat, lautasliinat, vrt. damasti, Jacquard  
L loimivaltainen sidos – kankaan oikealla puolella loimipinta (merkitty ruutu) on vallitseva
5-vartinen loimipomsi
N nasta, lankajuoksu – loimilanka on kahden tai useamman vierekkäin olevan kudelangan päällä (loiminasta), tai kun kudelanka on kahden tai useamman vierekkäin olevan loinilangan päällä (kudenasta)  
  niisintä – jos perusruudun kaikki loimilangat sitoutuvat eri tavalla, on niisivarsien luku sama kuin eri tavoin sitoutuvien loimilankojen määrä perusruudulla, esim. 2-vartisen palttinan niisinnästä käytetään nimitystä vuorottainen niisintä 

niisintä
– ruudukoon merkittynä, pystysuorat ruuturivit ovat loimilankoja ja vaakarivit niisivarsia

erilaisia niisintöjä (Pyysalo 1950):

perusniisinnät:

  1. vuorottainen niisintä (esim. 2-vartinen palttina)
  2. suora niisintä niisintä jono (esim. perustoimikas)
  3. käänteinen niisintä, samanlainen kuin suoraniisintä, mutta alkaa viimeiseltä niisivarrelta ja päättyy ensimmäiseen niisivarteen
  4. hajoitettu niisintä, sidospisteet mahdollisimman kaukana toisistaan

supistetut niisinnät:

  • kärkiniisinnät: yksinkertainen kärkiniisintä, yksinkertaisen luontoinen kärkiniisintä, koristeellinen kärkiniisintä
  • murtoniisinnät: yksinkertainen murtoniisntä, yksinkertaisen luontoinen murtoniisintä ja koristeellinen murtoniisintä
  • ryhmittäinen niisintä
  • kierreniisintä
  • jakoniisintä
  • katkoniisintä
  • aaltomainen niisintä
  • yhdistetty niisintä

    – niisintä voi olla myös säännötön, mielivaltainen


kuvan toimikkaassa on 4-vartinen suora niisintä
P
perusruutu – pienin (täydellinen kuva) sidoksen ala, jossa on kaikki eri tavalla sitoutuvat kude- ja loimilangat

perusidos – palttina, toimikas ja pomsi, ovat yksinkertaisia ja paljon käytettyjä sidoksia, perussidoksia käytetään johdetuissa sidoksissa, yhdistetyissä sidoksissa ja vahvistetuissa sidoksissa

poljenta – ruudukkoon merkittynä, pystysuorat ruuturivit ovat polkusia ja vaakasuorat rivit osoittavat kudelankojen järjestyksen, poljennat voidaan merkitä samanlaisiksi kuin niisinnät, katso niisintä


palttina, perusruutu rajattu
R rakenne (kankaan rakenne)
– rakennekuvassa on kankaankuva, niisintä, poljenta ja sidonta

rakenteen merkitseminen – katso myös niisintä, poljenta ja sidonta

ruutupaperi johon kankaan rakenne merkitään, on huomioitava erilaiset merkitsemistavat näillä www-sivuilla on käytössä pohjoismainen tapa, vrt. englantilainen ja amerikkainen tapa, jossa niisintä ja sidonta ovat kankaankuvan yläpuolella, myös tietokoneohjelmien merkintätavoissa on eroja


S sidonta – ruudukkoon merkittynä pystysuorat ruuturivit tarkoittavat polkusia ja vaakasuorat niisivarsia tai niitä vastaavia välittäjäpareja

sidonta merkitään yksi polkunen kerrallaan, polkuseen merkitään kaikki ne niisivarret, joille on merkitty niisittäväksi poljentapisteen osoittamalla kudelangalla nousussa (merkitty ruutu=loimilanka kudelangan päällä) olevat loimilangat

sidos – kude- ja loimilankojen muodostama risteymä

sidospiste – sitoutumiskohta, loimi on kuteen päällä tai kude on loimen päällä, yksi ruutu rakennekuvassa

T tasavaltainen sidos – kankaan oikealla puolella on loimipintaa ja kudepintaa on yhtä paljon, esim. 2-2 toimikas (bataviatoimikas) 

tasatoimikas – merkittyjen ja merkitsemättämien ruutujen summa yhdellä ruuturivillä on sama, loimipintaa ja kudepintaa on yhtä paljon, esim. bataviatoimikas 

toimiviiva – toimikaskankaassa kude- ja  loiminastojen muodostavat, vinosti kankaan yli ulottuvat raidat, diagonaalit

toisvaltainen sidos – joko loimi- tai kudelankajärjestelmä on vallitsevana kankaan oikealla puolella, katso kudevaltainen sidos ja loimivaltainen sidos

 
V vahvistetut kankaat – kankaassa on perus- ja kudelankajärjestelmän lisäksi yksi tai useampia lisälankajärjestelmiä, näillä langoilla lisätään kankaan vahvuutta ja/tai kuvioidaan kangasta, esim. pikee  
Y
yhdistetyt sidokset – muodostetaan yhdistämällä samaan sidokseen kaksi tai useampia eri sidoksia, esim. kilpikangas

yksinkertaiset kankaat – ovat kankaita, joissa on yksi loimilanka- ja yksi kudelankajärjestelmä, näitä ovat perussidokset, johdetut sidokset ja yhdistetyt sidokset

 

KIRJALLISUUTTA

Suomalaisia sidosoppikirjoja, sisältävät runsaasti kansanomaisia sidoksia:
Simola, Emil, J. 1911. Sidosoppi. Oppikirja kankaiden sidosten rakenteesta. Helsinki: Kansanvalistusseura
Perheentupa, Ester. 1928. Kotilieden kirjasto 16.
Henriksson, A. 1928. Kankaankudonnan oppikirja. Käsiteollisuuskirjasto n:o 30. Toim. L. Kuoppamäki. Helsinki: Otava.
Pyysalo, Helvi. 1950. Kankaan sidokset. Helsinki: Otava.
Harjunmäki, Ulla et al. 1984. Kankaankutojan sidosoppi. Helsinki: Otava.
 
Muu kirjallisuus:
Baines, P. 1989. Linen. hand Spinning and weaving. London: B.T.Batsford Ltd.
Geijer, A. 1979. A History of textile art. London. Sotheby Parke Bernet.
Koskinen, A. & Sillanpää-Suominen, H. 1984. Kankaiden rakenneoppi. Helsinki: Otava.
Textile Terms and Definitions. 1988. The Textile Institute. Eighth Revised Edition.
Willman, L. & Forss, M. 1996. Kudontakirja. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 52.

 


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!