Ekologinen kuitukuluttajuus

Ekologisen kuitukuluttajuuden -osiossa haluamme tuoda esiin kuituihin ja niiden tuotantoon liittyviä ympäristönäkökulmia. Kuitujen tuotantoon liittyy paljon vastaavia ongelmia kuin maatalouteen yleisesti. Siksi ei pitäisi keskittyä pelkkiin kuidun ominaisuuksiin tehdessämme kaupassa ostopäätöksiä. Ongelmat eri kuitujen kohdalla on tietenkin erilaisia, ja kokonaisuuteen vaikuttaa toki myös se kuinka paljon mitäkin kuitua tuotetaan. Lisäksi joskus voi olla haastavaa tehdä niitä omasta mielestää oikeita valintoja, jos kaipaamaasi kuitua ei ole valikoimissa. Muutos lähtee kuitenkin pienistä askelista ja asioiden tiedostaminen on se tärkeä ensimmäinen askel.

  • Ekologisen kuitukuluttajuuden näkökulmia: eläinperäisten kuitujen tuotanto, kuitukasvien viljely, tekstiilituotteiden elinkaari

Eläinperäisten kuitujen tuotanto

Eläinkuitujen yhteydessä puhutaan enemmän tuotannon eettisistä ongelmista kuin ekologisista ongelmista. Eettisiä ongelmia on koottu Eläinnäkökulma-otsikon alle.

Eläinkuitujen tuotannon ekologiset ongelmat ovat varsin samoja kuin muussakin eläintuotannossa, kuten esimerkiksi lihantuotannossa. Jos laiduntavan lauman koko on liian suuri laidunten kantokyvylle, puhutaan ylilaidunnuksesta. Ylilaidunnus köyhdyttää maata ja aiheuttaa eroosiota. Kuitujen tuotannossa ongelmat eivät ole yhtä näkyviä kuin esimerkiksi karjataloudessa, mutta ne on hyvä tiedostaa.

Mitä eläinkuituja tuotetaan Suomessa?

Kaikki Suomen kuitutuotanto on varsin pienimuotoista. Kuluttamistamme langoista ja kankaista suurin osa on tuotu ulkomailta tai ainakin raaka-aineet ovat ulkomaista alkuperää. Vaatii hieman vaivannäköä, jos haluaa löytää täysin kotimaisista raaka-aineita tehtyjä tuotteita, mutta kyllä niitäkin on olemassa. Helpointa taitaa olla löytää kotimaista lampaanvillaa, sillä lampaita täällä kuitenkin kasvatetaan kohtuullisesti.

Suomessa lampaita kasvatetaan harvoin pelkästään kuitutuotannon takia, vaan myös lihan ja taljojen saamiseksi. Myöskään kaikki lammasrodut eivät pärjää meikäläisissä oloissa, joten esimerkiksi kotimaista merinovillaa on turha etsiä. Suurin osa kotimaisesta villasta on keritty maatiasrotuisilta lampailta.

  • Neulekahvila Lentävän lapasen Lempi-lanka on yksi esimerkki langasta, jonka villat ovat täysin kotimaista alkuperää. Lisäksi joiltakin lampureilta saa suoraan ostaa villalankoja.

Lampaiden lisäksi Suomessa kasvatetaan jonkin verran myös alpakoita ja angorakaneja, mutta niiden karvoista tehtyjä tuotteita joutuu kyllä etsimään sitkeämmin.

Kuitukasvien viljely

Monen kuitukasvin viljelyyn ei liity sen suurempia ongelmia kuin viljelyyn yleensä, mutta puuvilla nousee usein esille puhuttaessa kuitukasvien tuotannon ongelmista. Syitä on useita, mutta yksi tärkeimmistä on se, että puuvilla on maailman yleisimmin tuotettu luonnonkuitu, minkä takia ongelmatkin ovat erityisen näkyviä. Lisäksi puuvilla vaatii monia muita kuitukasveja enemmän kastelua, lannoitusta ja torjunta-aineita.

Puuvilla

Merkittävimmät ongelmat puuvillan viljelyssä liittyvät keinokasteluun, lannoitukseen ja torjunta-aineiden käyttöön.

Puuvilla viihtyy kosteassa ja lämpimässä ilmastossa, ja siksi se vaatii useilla alueilla keinokastelua. Keinokastelun avulla tuotetaan yli puolet maailman puuvillasta. Yleisimmin käytetty esimerkki puuvillan keinokastelun aiheuttamista haitoista on Keski-Aasiassa sijaitsevan Aral-järven kuivuminen.

Puuvillakasvi vaatii kosteuden lisäksi myös runsaasti ravinteita tuottaakseen hyvän sadon. Jatkuva lannoitteiden käyttö voi kuivilla alueilla aiheuttaa maan pintakerrosten suolapitoisuuden kohoamista ja lisäksi runsas lannoitus alentaa vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan, jolloin tarvitaan yhä enemmän torjunta-aineita.

Siitä huolimatta, että puuvillan viljelyyn käytetään vain pieni osa maailman viljelyalasta, käytettyjen torjunta-aineiden osuus on noin 20 %! Vain hedelmien ja vihannesten tuotannossa käytetään enemmän torjunta-aineita.

Ekologisten ongelmien lisäksi puuvillan viljelyssä on ongelmia eettisellä tasolla liittyen työntekijöiden työoloihin ja työturvallisuuteen. Ongelmien ratkaisemiseksi on pyritty kehittämään erilaisia menetelmiä tuottaa eettisempää ja ekologisempaa puuvillaa.

Luomupuuvillan tuotannossa ei käytetä lainkaan keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Flecherin (2014) mukaan jos tavallinen t-paita valmistetaan luomupuuvillasta, sen elinkaaren aikana käytetyt myrkyt vähenevät 93 %. Suurin osa luomupuuvillasta tuotetaan Intiassa. Maailman puuvillan tuotannosta luomutuotettua on vasta 0,7 % (kaudella 2010–2011). Luomutuotannon suhteen on syytä muistaa, että sen vaikutus koskee ainoastaan kuidun tuotannon osaa. Se ei kerro mitään siitä, miten myrkyllisesti tai myrkyttömästi luomupuuvillasta valmistettua tekstiiliä on esimerkiksi värjäämisen yhteydessä käsitelty.

Luonnostaan värillinen puuvilla
Keski- ja Etelä-Amerikassa on vuosituhansia vanhoja kantoja värillisenä kasvavaa puuvillaa. Sävyt ovat luonnostaan vihertäviä ja rusehtavia ja niistä on risteyttämällä jalostettu uusia värisävyjä. Pakucho-puuvilla on perulaista kantaa ja Fox-kuidut ovat amerikkalaisen Sally Foxin risteyttämiä. Nämä kuidut kasvatetaan luomutuotantona ja tuotantoketjusta poistuu merkittävä ympäristön rasittaja, kun kuituja ei erikseen tarvitse värjätä.

Myös Reilun kaupan puuvillaa on saatavilla, mutta Reilun kaupan tuotteissa keskitytään pääasiassa parantamaan viljelijöiden työstään saamaa korvausta. Hieman normaalia tiukempia ympäristökriteerejä on, mutta Reilun kaupan puuvilla ei siis välttämättä ole luomua. Aiheesta lisää edellä Ihmisnäkökulma-osiossa.

Mitä kuitukasveja voi viljellä Suomessa?

Suomen oloissa pärjäävät pellava ja hamppu, mutta niistä viljellään enemmän öljypellavaa ja öljyhamppua. Suomessa ei juuri ole paikkoja, joissa jatkojalostettaisiin kasvikuituja, siksi kuitukasvien viljely on vähäistä. Olisi hienoa, jos Suomeenkin saataisiin kannattava verkosto kuitukasvien tuotantoon, jotta kotimaisista raaka-aineista tehtyjen tuotteiden hankkiminen tulisi mahdolliseksi.

Linkkejä ja kirjallisuutta

(Linkkien toimivuus tarkistettu 4/2019)

Eettinen kuitukuluttajuus

PALAA MIKÄ KUITU? -ALOITUSSIVULLE

© 2024 Tekijät ja Käsityö verkossa Ry

Punomo.fi:n opetus- ja kaupalliseen käyttöön vaaditaan lisenssi. Lue lisää!