PERUSSIDOKSET JOHDETUT SIDOKSET
1. PALTTINA palttinasta johdetut sidokset ≡ loimiripsi
≡ kuderipsi
panama
2. TOIMIKAS perustoimikkaasta johdetut sidokset ≡ kärkitoimikas
≡ ristitoimikas
muita johdettuja toimikkaita ≡ vohveli
3. POMSI PERUSKÄSITTEITÄ KIRJALLISUUTTA

PERUSSIDOKSET – perussidoksia on kolme

  1. palttina
  2. toimikas
  3. pomsi

– sidokset ovat yksinkertaisia ns. alkuperäisiä kankaan sidoksia, joita ei ole johdettu toisista sidoksista eikä niitä ole yhdistetty eri sidoksista


PALTTINA – kaksiniitinen, kaksivartinen, plain weave, tabby

palttina, värin vaikutus

palttina, loimimaalaus

räsymatto, sidos palttina

nurja palttina

– sidoksista vanhin, yksinkertaisin ja lujin
– kori- ja tuohitöissä on usein palttinasidos
sidoksessa lanka kulkee, sekä kuteessa että loimessa yhden yli ja yhden ali
– jos loimilankoja on enemmän kuin 8-10 l/cm, palttina on hyvä niisiä useammalle kuin kahdelle niisivarrelle, näin loimilangat eivät hankaudu ja katkea kudottaessa
– palttina sidos voidaan merkitä oikean palttinan perusruuduksi tai nurjan palttina perusruuduksi
– palttinan pintarakenne voi olla yksinkertaisen pelkistetty, mutta se ei tarkoita että kangas olisi yksioikoinen
– palttina kangasta voi varioida monella tavoin: materiaalit, värit, materiaalien vahvuudet, lankojen tiheydet, pirtaan pujotus, loimen kireys/ännite, raidat ja ruudut, loimimaalaus jne.


TOIMIKAS bataviatoimikas eli nuoranen, twill

2-2 toimikas

4-vartinen, tasavaltainen toimikas, 2-2 toimikas

pepita, tasatoimikas – värin vaikutus sidokseen!

kukonaskel, tasatoimikas – värin vaikutus sidokseen!

3-vartinen toimikas, loimivaltainen

räsymatto, ristiinsidottu 4-vartinen toimikas

– ulkonäön ja luonteen erikoispiirre on kude- ja loiminastojen muodostamat viivat, toimiviivat, diagonaalit
– toimiviivat kulkevat vinosti kankaan yli, tavallisimmin 45° kulmassa
jokainen loimi- ja kudelanka muodostaa vähintään kahden loimen ja kuteen yli ulottuvan nastan
– toimikkaassa lankojen sitoutuminen on löyhempi kuin palttinassa eli kangas laskeutuu hyvin, paremmin kuin esim. palttinasidoksinen kangas
– yksinkertaisin toimikas on 3-vartinen toimikas
– toimikas voi olla tasavaltainen tai toisvaltainen
– tasavaltaisissa toimikkaissa on aina parillinen niisivarsi määrä, kankaan oikea ja nurja puoli ovat samanlaiset
– toisvaltaisessa toimikkaassa kankaan puolet ovat erilaiset eli toimikkaan oikea puoli on joko kude- tai loimivaltainen ja tällöin kankaan nurja puoli on loimi- tai kudevaltainen


RISTITOIMIKAStrikstyyki, silmällinen

– ristitoimikkaassa on sekä kärkipoljenta että kärkiniisintä

koristeellinen ristitoimikas

2-2 ristitoimikas


POMSI – satiini, atlas, satin, sateen

5-vartinen kudepomsi

5-vartinen loimipomsi

4-vartinen kudepomsi

4-vartinen loimipomsi

4-vartinen kudepomsi

4-vartinen loimipomsi

– tasainen, sileä ulkonäkö
sidospisteet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan, näin muodostuu pitkiä lankajuoksuja, jokainen lanka sitoutuu vain kerran perusruudun alueella
– kankaan toiselle puolelle muodostuu loimesta, toiselle puolelle kuteesta pitkiä nastoja
– kankaan tiheyden tulee olla niin suuri, että pinnalla olevat nastat peittävät sidospisteet ja kankaasta tulee kokonaan toisen lankajärjestemän peittämä
– 5-vartinen pomsi on pienin mahdollinen pomsi
– 4-vartinen pomsi eli valepomsi on toimikkaasta johdettu ja ristiinsidottu toisvaltainen toimikas eli sidos on johdettu sidos
– käsinkudonnassa 4-vartinen pomsi on käytännällinen (pieni varsimäärä)
– hyvin tavallista on yhdistää kude- ja loimipomsia erilaisten aiheiden mukaan, näitä kankaita nimitetään kilpikankaiksi (drelli)


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!